Uutiset

OL3 on viittä vaille ydinvoimalaitos – pinnat alkavat kiiltää ja polttoaine ladataan reaktoriin todennäköisesti tammikuussa

Olkiluodon kolmosyksikön käynnistyminen on jo hyvin lähellä, jos aikataulu reaktorin lataamisesta pitää.
Reaktori ja -allas odottavat kannen alla. Polttoaine siirretään niihin mahdollisesti tammikuussa. Samalla OL3:sta tulee ydinvoimalaitos. Kuva: Jami Jokinen
Reaktori ja -allas odottavat kannen alla. Polttoaine siirretään niihin mahdollisesti tammikuussa. Samalla OL3:sta tulee ydinvoimalaitos. Kuva: Jami Jokinen

Kun Olkiluoto 3-laitokselle (OL3) siirrytään kymmeniä senttejä paksujen teräsovien kautta, korviin kantautuu venäjää, ranskaa ja monin eri tavoin murrettua englantia.

– Luvitettuja henkilöitä on projektin aikana ollut noin 30 000 ja kansalaisuuksia 80, sanoo Teollisuuden Voiman (TVO) yhteiskuntasuhdepäällikkö Juha Poikola.

Vielä tämä on teollisuustyömaa, jonka vahvuus on noin 1700 henkeä. Kyse ei vielä ole ydinvoimalaitoksesta, ei ainakaan virallisesti.

Mutta viittä vaille se alkaa sellainen jo olla.

Ydinvoimala OL3:sta tulee, kun polttoaine ladataan reaktoriin. Tämä tapahtuu näillä näkymin alkuvuonna eli neljän-viiden kuukauden kuluttua.

Vierasesineet ovat iso riski

Reaktorihallissa pinnat kiiltävät, eikä laitteiden ja rakenteiden päällä ole enää juurikaan suojapeitteitä.

Hallin reunamilla ryhmä valkotakkisia työntekijöitä imuroi ja pyyhkii pintoja. Mitä lähemmäs voimalan h-hetkeä ollaan, sitä tarkemmin pöly, hiekanjyvät ja muut epäpuhtaudet on saatava pois.

Reaktoriallas on suljettu teräsbetonikannella. Altaan reunaa kiertää oranssi huomioteippi, jonka mukaan tässä menee “high danger arean” eli korkean vaaran alueen raja.

Kirjainyhdistelmä FME kertoo, että korkea vaara viittaa vieraaseen materiaaliin.

Reaktorialtaan veteen ei saa joutua sinne kuulumattomia kappaleita – pieniäkään – sillä pahimmillaan ne voisivat rikkoa polttoainesauvoja.

– Vierasesine olisi ehkä ainoa skenaario, jonka vuoksi polttoaineet voitaisiin joutua ottamaan reaktorista vielä latauksen jälkeen pois, Poikola miettii.

Kansi kiinni 52 pultilla

Kansainvälisen atomienergiajärjestön sinetöity kamera kuvaa reaktorihallia. Kansainvälinen ydinvalvonta on tiukkaa, ja järjestöllä on oltava jatkuva, ajantasainen tieto jokaisen polttoainenipun sijainnista.

Kamera oli käytössä jo silloin, kun polttoainetta alettiin viime vuonna tuoda seinän takana sijaitsevaan varastoaltaaseen. Samalla OL3:sta tuli ydinlaitos, mutta ei siis vielä ydinvoimalaitos.

Altaasta polttoaine siirretään tarkoitukseen rakennetuilla siirtolaitteilla reaktoriin.

– Siirron aikana polttoaineniput ovat koko ajan veden alla. Se pysäyttää säteilyn kokonaan, Poikola kertoo.

850-kiloisten nippujen siirtämistä on harjoiteltu pitkään, sillä laitteistolla on siirretty reaktoriin “dummynippuja”; joissa ei ole ollut ydinpolttoainetta.

Reaktoripaineastian kansi odottaa sen sijaan vielä hupun alla. Kansi nostetaan paikalleen, kun 241 polttoainenippua on siirretty reaktoriin.

Hallissa on tonnitolkulla painava laite, jonka ainoa tehtävä on kiinnittää ja avata 52 jättimäistä pulttia, joilla kansi kiinnitetään.

Testeistä jäljellä enää kymmenen prosenttia

Menossa on median tutustumispäivä, jota voimayhtiö sanoo viimeiseksi mahdollisuudeksi vierailla laitoksen sisällä. Ydinvoimalaitoksessa liikkuminen ei ole yhtä vapaata kuin nyt.

Kyse ei ole ensimmäinen eikä edes toinen kerta, kun mahdollisuuden pitisi olla viimeinen.

Erilaisista ongelmista ja niiden aiheuttamista viivästyksistä kärsinyt projekti näyttää kuitenkin vihdoin olevan loppusuoralla.

– Testeistä on tehty 90 prosenttia, sanoo TVO:n tiedotuspäällikkö Pasi Tuohimaa.

Lukumääränä se tarkoittaa, että noin kolmesta tuhannesta erilaisesta testauksesta jäljellä on kolmisen sataa. Osa niistä tehdään vasta polttoaineen latauksen jälkeen.

Säteilysuojaus ja turvajärjestelyt muuttuvat kertaheitolla

Ennen latausta tarvitaan vielä Säteilyturvakeskuksen (Stuk) latauslupa. Termistä huolimatta kyseessä ei ole varsinainen erillinen lupa.

Latauslupa on käytännössä sarja vaatimuksia, jotka laitoksen ja TVO:n on täytettävä ja Stukin kuitattava, ennen yhtiö se saa käyttöluvan mukaan ladata polttoaineen reaktoriin.

Lataus on merkittävä virstanpylväs niin henkisesti kuin käytännössäkin.

Kun työmaa muuttuu ydinvoimalaitokseksi, astuu samalla voimaan suuri määrä muutoksia, jotka vaikuttavat koko organisaatioon.

Tällä hetkellä säteilysuojakäytännöt ovat voimassa noin 30 huonetilassa. Polttoaineen latauksen jälkeen alue laajenee huomattavasti, ja turvallisuuskäytännöt tiukkenevat monin tavoin.

– Liikkumisrajoitukset muuttuvat kertaheitolla, Poikola kertoo

– TVO:n vastuut kasvavat myös huomattavasti. Se on meille tosi iso käännekohta, mutta mukava.

Huhtikuussa sähköä, jos viimeisin muutos oli viimeinen

Pian latauksen jälkeen käynnistetään ydinreaktiot, ja valtakunnan sähköverkkoon laitos kytketään arviolta huhtikuussa. Sähköä syntyy vaihtelevalla teholla keskikesään asti, ja vakaasti täydellä teholla laitos toimii heinäkuussa.

Näin on, jos laitostoimittajan (Areva-Siemens -konsortio) viimeisin aikataulumuutos myös jää viimeiseksi. Mutta jääkö se?

Kun Tuohimaalta kysytään, miltä tuntuu viestiä aina uudelleen siirtyvästä aikataulusta, hän sanoo sen olevan helppoa.

– Me kerromme, mitä meille kerrotaan.

Uusimmat