Uutiset

"Olen miettinyt, minkälainen Petsamo olisi, jos se olisi yhä Suomessa" – Joni Skiftesvikin mummo etsi onneaan Jäämeren ääreltä, mutta monen haaveet kaatuivat

Suomi-neidolla oli kerran kaksi käsivartta. Kun Petsamo liitettiin Suomeen sata vuotta sitten, odotukset olivat korkealla. Kaikkien haaveet eivät toteutuneet. Petsamolaistaustaiset kirjailijat Joni Skiftesvik ja Mauri Paasilinna sekä elokuvaohjaaja Katja Gauriloff kertovat perheestään ja suhteestaan alueeseen.
Suomi sai vuonna 1920 yhteyden Jäämerelle, kun Petsamo liitettiin Suomeen Tarton rauhassa. Aino Halonen kuvasi höyrylaivan valtion laiturissa Liinahamarin satamassa vuonna 1930. Historialliset arkistokuvat ovat Lapin maakuntamuseon kuva-arkistosta. Kuva: Aino Halonen
Suomi sai vuonna 1920 yhteyden Jäämerelle, kun Petsamo liitettiin Suomeen Tarton rauhassa. Aino Halonen kuvasi höyrylaivan valtion laiturissa Liinahamarin satamassa vuonna 1936. Historialliset arkistokuvat ovat Lapin maakuntamuseon kuva-arkistosta. Kuva: Aino Halonen

Suomessa nousi suorastaan Petsamo-kuume, kun Jäämerelle ulottuva itäinen käsivarsi liitettiin Suomeen. Se tapahtui sata vuotta sitten Tarton rauhassa. Petsamo kuului Suomeen vain hiukan yli 20 vuotta, mutta alue ehti herättää...

Suomi-neidolla oli kerran kaksi käsivartta. Kun Petsamo liitettiin Suomeen sata vuotta sitten, odotukset olivat korkealla. Kaikkien haaveet eivät toteutuneet. Petsamolaistaustaiset kirjailijat Joni Skiftesvik ja Mauri Paasilinna sekä elokuvaohjaaja Katja Gauriloff kertovat perheestään ja suhteestaan alueeseen.

Haluatko lukea tämän jutun?

Samalla tilauksella saat käyttöösi Forssan seudun kiinnostavimmat uutiset, asiaa ja viihdettä kotimaasta ja maailmalta.

Tilaa 1kk digiä 1 eurolla

Oletko jo tilaaja?

Kirjaudu sisään

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat

Näkoislehti

25.10.2020

Fingerpori

comic