Uutiset

Oletko laiska lajittelija? – Ei huolta, kunhan muistat nämä viisi asiaa

Jokainen suomalainen tuottaa jätettä. Jotkut lajittelevat sitä tunnollisemmin, kun taas toisille esimerkiksi biojätteen, metallin ja lasin lajittelu tuntuu vaivalloiselta.

Jos kuulut jälkimmäisiin, ei syytä suureen tunnontuskaan – kunhan et pilaa muiden vaivannäköä. Nimittäin lajittelemattomuutta pahempi asia on viedä jätteet vääriin paikkoihin.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Helsingin seudun ympäristöpalvelut käyttää vuosittain yli 130 000 euroa alueellisten kierrätyspisteiden siivoamiseen ja vie pois sinne kuulumattomia vääriä jätteitä kuten risoja huonekaluja. Se on rahaa, jonka viime kädessä maksavat kaikki jätepalveluiden käyttäjät kuten taloyhtiöt ja yksittäiset kuluttajat.

Jos siis haluat säästää ja käyttää aikaasi muuhun kuin lajitteluun, muista edes nämä viisi asiaa.

1. Mieluummin sekajätteeseen kuin väärään lajitteluastiaan

Jotkut heittävät roskia niille kuulumattomiin jäteastioihin joko huolimattomuuttaan tai tietämättömyyttään. Tämä aiheuttaa ylimääräistä haittaa sekä jätteenkäsittelylaitoksille että ympäristölle, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) erityisasiantuntija Sari Kemppainen.

Suomen Kiertovoima ry:n eli KIVO:n toteuttaman koostumustutkimushankkeen mukaan esimerkiksi kotitalouksien biojätteessä oli vuonna 2015 keskimäärin 3,7 prosenttia muovia ja 0,1 prosenttia metallia ja lasia.

Nämä ovat epäpuhtauksia, jotka haittaavat muun muassa biojätteen kierrätystä lannoitteiksi ja maanparannusaineiksi.

Jotta tällaisilta tilanteilta vältyttäisiin, Kemppaisella on taloyhtiöille neuvo:

-Kannattaa sijoittaa sekajäteastia mahdollisimman lähelle ulko-ovea. Näin laiskimmat lajittelijat heittävät roskansa todennäköisemmin oikeaan paikkaan.

Toisin sanoen, jos et tiedä, mihin mikäkin roska kuuluu, paras paikka on sekajäteastia.

2. Huolimattomasta lajittelusta maksaa myös naapuri

Ison osan päivittäisistä jätteistä voi heittää sekajäteastiaan, mutta kaikkea ei voi viskata edes sinne. Esimerkiksi vanhat huonekalut, sähkölaitteet ja isot metalliesineet eivät kuulu sekajätteeseen.

Niiden paikka on sortti-asemilla tai vaarallisen jätteen keräyspisteissä.

-Jos ei lajittele, naapureita harmittaa, sillä he joutuvat ainakin välillisesti maksamaan ylimääräisistä kustannuksista, HSY:n Sari Kemppainen summaa.

Koko Suomen kotitalouksien jätteenkäsittely nimittäin kustannetaan jätteenkäsittelymaksuilla, joita kerätään taloyhtiöiltä, kiinteistöjen omistajilta ja jätteen käsittelyyn tuojilta.

3. Virheet eivät haittaa, kunhan niitä ei tee jatkuvasti

Vaikka huolimaton lajittelu aiheuttaa lisäkustannuksia, inhimillisiin virheisiin on varaa. KIVO:n kehityspäällikön Timo Hämäläisen mukaan koko jätteenkäsittelysysteemi on kehitetty niin, että pieni määrä “vääränlaista” jätettä ei pilaa koko lajitteluprosessia.

Jätteenkäsittelylaitoksella esimerkiksi biojäte joutuu prosessiin, jossa sitä murskataan ja lopuksi vielä seulotaan. HSY:n Sari Kemppaisen mukaan joukkoon kuulumattomat esineet saadaan seulottua pois, vaikka ne olisivat niille kuulumattomissa jäteastioissa.

Mutta mitä enemmän kussakin lajitteluastiassa on “vääriä” asioita, sitä enemmän lajittelua joudutaan tekemään jätelaitoksilla.

4. Huolellinen lajittelu edistää uudelleenkäyttöä

Keskimäärin suomalaiset ovat kohtalaisen hyviä ja tunnollisia lajittelijoita, HSY:n Sari Kemppainen kertoo.

KIVO:n toteuttaman koostumustutkimusten mukaan 2000-luvulla suomalaiset kotitaloudet ovat kuitenkin heittäneet sekajätteeseen muun muassa 32,7 prosenttia biojätettä, 8,2 prosenttia paperia, 8,1 prosenttia kartonkia ja pahvia sekä 18,4 prosenttia sekalaista jätettä.

-Luonnonvarat kannattaisi laittaa kiertoon ja uusiokäyttöön. Jätevoimaloihin ei siis kannata heittää kaikkea tavaraa, koska niille materiaaleille on järkevämpiä paikkoja muualla, Kemppainen summaa.

5. Jos ei muuta, lajittele ainakin vaaralliset aineet

Vaikka laiska lajittelija saa synninpäästön lajittelemattomuudestaan, yksi asia kannattaa Kauppisen mukaan laiskankin tehdä: lajitella vaaralliset aineet.

Niitä ovat esimerkiksi paristot, akut, öljyt ja märät maalit, joista voi olla suoraa haittaa ympäristölle. Esimerkiksi jos maahan jätetty akku jätetään vaikkapa kadunvarteen, sen sisältämä happo voi jatkaa matkaansa maaperään tai vesistöön.

Märät maalit sekajätteessä puolestaan aiheuttavat jätteenkäsittelyssä sen, että jätevoimalassa puhdistuskemikaaleja kuluu enemmän, jotta päästöt ilmaan pysyvät hallinnassa.

Lajittelijan ABC

Yleisimmät taloyhtiöiden lajitteluastiat ovat sekajäte, paperi, biojäte sekä pahvi ja kartonki.

Monet taloyhtiöt lajittelevat myös lasin, metallin ja muovin.

Useimpien isojen kauppojen ja markettien sekä huoltoasemien pihoilla on lajittelupisteitä, jonne voi viedä mm. käyttökelpoisia ja ehjiä tekstiilejä, lasia, metallia, kartonkia ja vaarallista jätettä.

Vaarallista jätettä on kaikki varoitusmerkeillä merkityt asiat ja esineet sekä mm. paristot, lääkkeet, ruiskut, öljyt, märät maalit, akut, liuottimet, painepakkaukset ja elohopealla varustetut kuumemittarit.

Mikäli et tiedä, mihin jäte kuuluu, tutustu oman kuntasi jätteenkäsittelylaitoksen ohjeisiin tai soita esimerkiksi jäteneuvontaan. Lisätietoa saat myös julkisen jätehuollon ja kuntien jätelaitosten kattojärjestön KIVO:n sivuilta: www.jly.fi.
Lähteet: www.hsy.fi, www.jly.fi

Asiasanat

Uusimmat