Uutiset

Olisiko runoilija Hellaakoski ollut hyvä esikuva Aaro Veli Väinämölle? – "Hän oli temperamenttinen ja jämpti"

Sauli Niinistön ja Jenni Haukion vauva sai viikonloppuna nimen Aaro Veli Väinämö. Tunnetuin suomalainen Aaro lienee runoilija Aaro Hellaakoski. Ilta-Sanomien haastattelussa Niinistö sanoi, että Hellaakoski saattaa tulla nimestä mieleen.

-Se ei ole siis suora viittaus, mutta voihan niinkin kuvitella, hän tarkensi.

Jos kuvitellaan siis, että Aaro-poika olisi saanut nimensä Hellaakoskelta, millainen esikuva runoilija olisi lapselle ollut?

-Henkilönä hän oli temperamenttinen, hyvin jämpti ja suoraselkäinen. Hän piti aina sanansa, eikä valehdellut tai puhunut ympäripyöreitä, vaikka joskus olisi ollut parempi tehdä niin, sanoo kotimaisen kirjallisuuden dosentti Veijo Pulkkinen Helsingin yliopistosta.

Hän on tutkinut Hellaakosken runoutta, viimeksi Jääpeili-kokoelmaa.

Hellaakoski ei ollut pelkästään runoilija vaan myös kovien tieteiden mies: hän oli väitellyt maantieteestä, geologiaan liittyvästä aiheesta.

Leipätyönään hän olikin tyttölyseossa maantiedon opettajana ja julkaisi runoteoksia harvakseltaan. Ne syntyivät usein esimerkiksi kesäloman aikana.

Oman pään pitäminen ja periksiantamaton asenne johti kenties siihen, että Hellaakoski kyllästyi 1920-luvulla kulttuuripiireihin ja keskittyi vuosiksi perhe-elämään sekä tieteelliseen uraansa.

Isyys näkyi runoissa

Esikoistyttären syntymä vuonna 1925 näkyi myös hänen runoudessaan.

-Vauva-teemaan liittyy Jääpeilissä oleva runo Tyranni. Se kertoo lapsesta, kuinka se valvottaa ja hallitsee koko perhettä.

Tyrannissa tuore isä ihmettelee pikkuprinsessaa, joka

Tuli sangen alasti pakkaseen

ja alkoi sen jeremiaadin,

joka turvaa itkun tyrskeeseen

ja merkitsee: minä vaadin.

Runon isä päätyy siihen, että tulokas laatii uudet lait ja viskaa entiset syrjään.

Voi sinua, tyranni pikkuinen;

olet mahtaja aikamoinen,

sun valtas on kaksinkertainen:

olet kuopus ja esikoinen.

Tunnetuin Hellaakosken runo on Hauen laulu, jossa kosteasta kodostaan / nous hauki puuhun laulamaan. Esimerkiksi Helsingin Musiikkitalon pihalla oleva haukipatsas on sen inspiroima.

Hellaakosken tuotanto oli alkukaudella ekspressionistista, siinä oli uhoa ja jopa karkeaa kieltä. Myöhäiskaudella hän seestyi ja siirtyi hiljaisempaan mietiskelyyn.

Hän oli perinteisen runomuodon kannattaja, mutta ei pitäytynyt siinä tiukasti kiinni, vaan yhdisteli runoissaan riimejä ja vapaata mittaa tilanteen mukaan.

Väinämö on nimiharvinaisuus

Jos presidenttiparin vauvan nimeä tutkii Väestörekisterikeskuksen tilastojen valossa, selviää, että Aaro-nimi on ollut erityisen suosittu vuosina 1920–1940 ja toiseen otteeseen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Kumpanakin ajankohtana Aaroksi on nimetty liki 3 000 poikaa.

Aaro juontaa juurensa Raamatun Aaronista, joka oli Mooseksen vanhin veli.

Toinen nimi, Veli, taas koki buumin 1940–1960-luvuilla, jolloin nimeä kantoi 13 000 henkeä. Vuodesta 2010 tähän päivään asti taas Veli-nimisä on vain noin 800. Niinistö sanoi IS:n haastattelussa, että Veli on “sointuva välinimi”. Niinistöllä on ennestään kaksi poikaa, joten Aaro on veli myös sanan konkreettisessa merkityksessä.

Harvinaisin nimi kolmikossa on Väinämö. Se nimi on Suomessa annettu alle 2 000 hengelle. Väinämö on myös Sauli Niinistön toinen nimi.

Asiasanat