Uutiset

Olisitko valmis yrittäjäksi? Työn murroksen takia tehty ehdotus penää rajuja uudistuksia yrittäjien hyväksi

Ehdotus yrittäjyysstrategiaksi esittää, että kolmikantaisesta, sitovasta sopimisesta pitäisi luopua ja antaa valta maan hallitukselle. Kuntien pitäisi vetäytyä markkinoilta, joilla on tai voi syntyä riittävästi yksityistä tarjontaa.
Selvityshenkilöt Henrietta Kekäläinen ja Jussi Järventaus laativat elinkeinoministeri Mika Lintilän (oik.) toimeksiannosta esityksen yrittäjyysstrategiaksi.

Iso osa nykyisistä töistä voi kadota teknologian kehityksen myötä. Suomen osalta automatisaation uhan on arvioitu kohdistuvan pitkällä aikavälillä kolmannekseen työpaikoista.

Näin muistutetaan Jussi Järventauksen ja Henrietta Kekäläisen laatimassa esityksessä kansalliseksi yrittäjyysstrategiaksi, joka on tehty elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) toimeksiannosta.

Yrittäjyyden roolin odotetaan kasvavan työn murroksessa. Monet palkansaajat voivat joutua tai päästä yrittäjiksi, mikäli työurat ennusteiden mukaisesti pirstaloituvat. Tuloja voi joutua tulevaisuudessa hankkimaan sekä yrittäjänä että palkansaajana.

Tämän murroksen takia on laadittu strategiaa, joka ehdottaa yhteensä 45 keinoa kannattavien yritysten määrän kasvattamiseen.

– Hyvinvointivaltion ylläpitäminen ei ole mahdollista ilman yhä vahvistuvaa yrittäjyyttä. Myös palkansaajien etu on se, että yrittäjyys helpottuu. Strategian tavoitteena on, että työllisyysaste nousee 78 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä, selvityshenkilö ja entinen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Järventaus myöntää, että osa ehdotuksista on rajuja. Kuntien pitäisi esimerkiksi vetäytyä markkinoilta, joilla on tai joille voi syntyä riittävän kilpailun tuomaa yksityistä tarjontaa.

– Emme tarkoita esimerkiksi kuntien vesi- ja sähköyhtiöitä, sote-liikelaitoksia tai muita lakisääteisiä kuntien yhtiöitä. Muutos tarvitsisi myös pitkän siirtymäajan, Järventaus sanoo.

Lisäksi sitovasta kolmikantaisesta sopimisesta olisi strategian mukaan luovuttava ja hallituksen olisi kiistatilanteista tehtävä lopullinen päätös työelämään liittyvistä lakiesityksistä.

Irtisanomisperusteet esillä

Hyvin ajankohtainen irtisanomisperusteiden lievennys alle kymmenen hengen yrityksissä on myös mukana esityksessä. Lainsäädännöstä haluttaisiin pois työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen osalta vaatimus painavasta syystä.

– Painava syy on luonut yrityksiin pelkokerrointa työllistää. Tämä pitäisi nähdä työllistämisen helpottamisena. Kukaan ei palkkaa työntekijöitä heidän irtisanomistaan varten. Oikeuskäytännön muutoksen näkee sitten lain voimaantulemisen jälkeen, Järventaus sanoo.

– Yksikin virherekrytointi voi olla pienelle yritykselle kohtalokasta, ministeri Lintilä säesti.

Muut yrittäjyysstrategian ehdotukset koskevat muun muassa yrittäjien sosiaaliturvan parantamista yhdenvertaisemmaksi palkansaajien kanssa, verotuksen muuttamista kannustavammaksi, sääntelytaakan keventämistä ja paikallisen sopimisen lisäämistä. Lisäksi yrittäjien uuden alun mahdollistamiseksi maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoja haluttaisiin lyhentää merkittävästi.

Ehdotusten kohteina ovat erityisesti pienyritykset ja pienyrittäjät.

Lintilän mukaan nykyhallitus ei enää ehdi ottaa uusia esityksiä valmisteluun, mutta toivoo tulevien hallitusten niin tekevän.

– Esitys toimii toivottavasti pohjapaperina myös tuleville hallituksille, hän sanoo.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti