Uutiset

Olli Rehn avasi presidenttipelin – Keskustassa se voi tarkoittaa jäsenäänestystä ehdokkaasta

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi Ylen ykkösaamussa lauantaina, että hän ei sulje pois presidenttiehdokkuuttaan. Rehn käytännössä avasi presidenttipelin, mikä voi keskustassa tarkoittaa myös jäsenäänestystä ehdokkaasta, kirjoittaa talouden ja politiikan toimittaja Kirsi Turkki.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi Ylen ykkösaamussa, että hän ei sulje pois presidenttiehdokkuutta, mutta hoidetaan koronakriisi ensin alta pois ja palataan sitten näihin kysymyksiin. Kuva: Timo Marttila
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi Ylen ykkösaamussa, että hän ei sulje pois presidenttiehdokkuutta, mutta hoidetaan koronakriisi ensin alta pois ja palataan sitten näihin kysymyksiin. Kuva: Timo Marttila

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ei sulje pois presidenttiehdokkuuttaan. Asiaa kysyttiin häneltä Ylen ykkösaamussa lauantai-aamuna.

Olli Rehnin mukaan kunkin pitää nyt pohtia, miten pystyy Suomen parhaaksi jatkossa toimimaan, kun presidentinvaaleihin on aikaa kolme vuotta.

– Olen pohtinut asiaa. En sulje pois presidenttiehdokkuutta, mutta hoidetaan koronakriisi ensin alta pois ja palataan sitten näihin kysymyksiin, Rehn vastasi.

Kun poliitikko kertoo harkitsevansa jotakin tehtävää tai ei sulje pois tehtävään hakeutumista, se käytännössä tarkoittaa vakavaa kiinnostusta tai ilmoitusta olevansa käytettävissä avoimeksi tulevaan tehtävään. Olli Rehn on erittäin harkitsevainen ja maltillinen henkilö. Hän ei heittele ajattelematta perusteellisesti mielipiteitään ainakaan presidentinvaaleihin liittyvissä kysymyksissä.

Taustaltaan Olli Rehn on keskustalainen, vaikka korosti Ykkösaamun haastattelussa olevansa itsenäinen keskuspankkiiri. Rehn on toiminut muun muassa keskustalaisena elinkeinoministerinä Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa 2015–2016.

Olli Rehn valittiin Suomen Pankin pääjohtajaksi ja johtokunnan puheenjohtajaksi kesällä 2018, kun edellinen pääjohtaja Erkki Liikanen eläköityi. Rehn on toiminut pitkään eurooppalaisissa ja kansainvälisissä tehtävissä, muun muassa Suomen EU-komissaarina. Koulutukseltaan Rehn on Oxfordin yliopistosta vuonna 1996 valmistunut filosofian tohtori, pääaineenaan kansainvälinen talous.

Tehtävä aidosti auki

Suomeen valitaan seuraava presidentti aika tarkalleen kolmen vuoden kuluttua, vuonna 2024. Nykyinen tasavallan presidentti Sauli
Niinistö ei voi olla enää ehdolla, koska presidentin toimikaudet on rajattu Suomessa perustuslailla kahteen peräkkäiseen. Niinistö valittiin toiselle toimikaudelleen kansanliikkeen ehdokkaana tammikuussa 2018.

Kiinnostus Suomen seuraaviin presidentinvaaleihin on suurta siis siksi, että tehtävä on aidosti avoinna. Selvää ennakkosuosikkia ei ainakaan toistaiseksi ole.

Olli Rehnin varhainen pohdiskelu ehdokkuudestaan liittynee siihen, että keskusta haluaa välttää samankaltaisen tilanteen kuin ennen vuoden 2018 presidentinvaaleja. Tuolloin käytännössä keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä ja Matti Vanhanen sopivat, että Matti Vanhanen on puolueen presidenttiehdokas. Päätös tehtiin nopeassa tahdissa, koska puolue pelkäsi, että Paavo Väyrynen pyrkii keskustan presidenttiehdokkaaksi.

Jäsenvaali keskustan ehdokkaasta

Jäsenvaalia keskustan presidenttiehdokkaasta on jo esittänyt keskustan veteraanipoliitikko Seppo Kääriäinen vuoden alussa julkaistussa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.

Kääriäinen kirjoitti, että ”tuskin on viisasta toimia samanlaisella typistetyllä keskustelulla kuin tehtiin vuoden 2018 vaalien alla”.

Kipinää keskustan presidenttiehdokkuuteen tuntenee ainakin Esko Aho, entinen keskustan puheenjohtaja ja entinen pääministeri. Aho oli keskustan presidenttiehdokas vuoden 2000 presidentinvaaleissa ja hävisi täpärästi Tarja
Haloselle toisella kierroksella. Sittemmin Aho on hankkinut kokemusta muun muassa liike-elämän tehtävistä ja idänkaupasta venäläisen Sberpankin hallintoneuvostossa.

Keskustan mahdolliseen jäsenvaaliin presidenttiehdokkaaksi tarvittaisiin mukaan myös nainen. Eduskunnan keskustalainen puhemies Anu Vehviläinen sopisi mukaan hyvin kokemuksensa ja taustansa puolesta.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen ei enää ole kiinnostunut presidenttiehdokkuudesta. Vanhanen on sanonut, että hän ei pyri enää mihinkään ja aikoo jättää kautensa valtiovarainministerinäkin kesken. Vanhanen sai presidentinvaaleissa 2018 noin neljä prosenttia annetuista äänistä.

Tuleeko lisää ehdokkuutta harkitsevia?

Olli Rehnin lauantain haastattelu kuunneltiin tarkoin varmasti myös muissa puolueissa. Lisää tietoa ehdokkuuttaan harkitsevista saataneen lähiaikoina.

Sdp:ssä kantaa odotetaan ainakin europarlamentaarikko Eero Heinäluomalta ja Suomen EU-komissaari Jutta Urpilaiselta.

Kokoomuksen ehdokaspakka on avoinna Niinistön jälkeen. Helsingin pormestarin tehtävästä luopuvan Jan
Vapaavuoren (kok) ja eduskunnan entisen puhemiehen Paula Risikon (kok) ja Sitran yliasiamies Jyrki Kataisen nimiä mainitaan.

MTV:n puoluekyselyssä perussuomalaisilla oli selkeät kaksi suosikkia: europarlamentaarikko Laura Huhtasaari sekä puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho. Vuoden 2018 vaaleissa Huhtasaari oli Perussuomalaisten ehdokas.

Vihreiden kestoehdokas presidentiksi, Pekka Haavisto saattoi saada kolhuja, kun perustuslakivaliokunta antoi Haavistolle moitteita Al-Hol-jupakan hoitamisesta. Europarlamentaarikko Ville Niinistö voi hyvinkin kiinnostua puolueen presidenttiehdokkuudesta.

Uusimmat

Fingerpori

comic