Uutiset

“On arvovalinta käyttää rahaa lapsen kotihoitoon”, kuntalisän leikkaamista kritisoiva äiti sanoo – Katso, mitkä kunnat maksavat kotihoidontuen kuntalisää

Tytti-Lotta Ojala säästi rahaa voidakseen hoitaa lapsia kotona mahdollisimman pitkään. Hän on yksi helsinkiläisvanhemmista, jotka tekivät oikaisuvaatimuksen päätökseen leikata kotihoidontuen kuntalisä 2–3-vuotiailta. Lännen Media selvitti, että noin 50 kuntaa eli lähes viidennes maksaa vielä kuntalisää, vaikka määrä on viime vuosina laskenut. Kanta-Hämeessä lisä on käytössä Forssassa, Hattulassa ja Lopella.
Lapsiperheiden arkeen tarvittaisiin Tytti-Lotta Ojalan mielestä enemmän joustoa. Hänestä on mustavalkoista ajatella, että pitäisi olla joko töissä tai kotona. Kuva: Joel Maisalmi
Lapsiperheiden arkeen tarvittaisiin Tytti-Lotta Ojalan mielestä enemmän joustoa. Hänestä on mustavalkoista ajatella, että pitäisi olla joko töissä tai kotona. Kuva: Joel Maisalmi

 

Tytti-Lotta Ojala, 40, hoitaa vuoden ikäistä Aina-kuopusta kotona, ja esikoinen Kaiku on koulussa ensimmäisellä luokalla. Isän on tarkoitus jäädä hoitovapaalle syksyllä.

Taloudellinen pudotus on iskenyt Ojalan perheeseen, vaikka kotihoitoon varauduttiin etukäteen kerryttämällä säästöjä. Ojala ei ole halunnut laittaa kumpaakaan lapsista päiväkotiin alle 2-vuotiaana.

– Minulle on ollut arvovalinta käyttää rahaa, jotta lapsi saa rauhallisen ja positiivisella tavalla tylsän taaperoajan. Taloudellinen tilanne on kuitenkin ollut tiukka ja säästöt on käytetty.

Ojalan kotikaupunki Helsinki päätti lopettaa kotihoidontuen kuntalisän 2–3-vuotiailta toukokuun alusta. Kaksivuotiaista maksetun lisän suuruus on ollut 134,55 euroa.

– Helsinki-lisän jatkaminen ei aikaistaisi eikä myöhentäisi työhön paluutani, mutta tietenkin sen leikkaaminen heikentää taloudellista tilannetta.

Ojalan mielestä päätöksestä tiedotettiin huonosti, eivätkä monet perheistä olleet kuulleet siitä ennen kirjeen saapumista kotiin.

Hän on yksi 64 helsinkiläisvanhemmasta, jotka jättivät äskettäin oikaisuvaatimuksen päätöksestä vedoten aikatauluun, työlakiin ja perheitä eriarvoistavaan vaikutukseen. Päivähoitopaikoista on pulaa, eikä kaupunki pysty takaamaan hoitopaikkaa kohtuullisen matkan päästä kotoa.

Enimmillään kuntalisää maksoi yli sata kuntaa

Kotihoidontuen kuntalisää maksaa Lännen Median selvityksen mukaan tänä vuonna noin 50 kuntaa Manner-Suomen 295 kunnasta. Muutama kunta 53:sta on tarkoittanut vastauksessaan yksityisen hoidon tuen kuntalisää, jolla voi palkata hoitajan, muttei jäädä itse kotiin.

Kuntalisää maksoi Kuntaliiton mukaan enimmillään noin sata kuntaa tämän vuosikymmenen alussa, mutta vuonna 2012 määrä alkoi laskea. Kuntaliiton viimevuotisessa kyselyssä 48 kuntaa kertoi maksavansa kuntalisää. Vuonna 2014 määrä oli vielä 85.

Kaksi Lännen Median kyselyyn vastannutta kuntaa suunnittelee ottavansa kuntalisän käyttöön ja yksi lisäävänsä sen määrää. Yksikään ei aio lakkauttaa sitä.

Kuntalisää maksavien kuntien määrä ei siis vaikuttaisi enää olevan vähenemässä, vaan lisä on paikoin vakiintunut yhdeksi keinoksi tukea lapsiperheitä.

Perhevapaiden käyttöön perehtynyt erikoistutkija Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kertoo, että kuntalisät ovat yksi asia, joka eriyttää perheiden tilanteita. Sen lisäksi kunnilla on mahdollisuus järjestää varhaiskasvatusta eri tavoin.

Lainsäädäntö muuttui vuonna 2016 niin, että subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta rajattiin 20 tuntiin viikossa. Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen jäi niille perheille, joissa vanhemmat ovat töissä tai päätoimisesti opiskelemassa tai tarve on muuten perusteltua. Syynä voi olla lapsen kehitys tai perheen tilanne.

Kunnilla on kuitenkin mahdollisuus olla ottamatta rajoituksia käyttöön.

Närvin mukaan yli 90 prosenttia kotihoidon tuen saajista on naisia. Vain pieni osa saa tukea maksimiajan. Äidit, jotka ovat pitkään kotona, ovat keskimäärin matalammin koulutettuja, heillä on vähän työkokemusta ja heikommat mahdollisuudet työllistyä. Puolella äideistä, jotka hoitavat yli kaksivuotiaita kotona, ei ole työsuhdetta, johon palata.

Tytti-Lotta Ojala haluaisi jakaa hoitovapaan miehensä kanssa niin, että molemmat saisivat hoitaa Ainaa taaperoaikana. Kuva: Joel Maisalmi
Tytti-Lotta Ojala haluaisi jakaa hoitovapaan miehensä kanssa niin, että molemmat saisivat hoitaa Ainaa taaperoaikana. Kuva: Joel Maisalmi

Alle kolmevuotiaiden varhaiskasvatuksen laatu epäilyttää

Ojalan perhe on suunnitellut hoitovapaan jakamista, jotta molemmat voisivat hoitaa Aina-vauvaa kotona.

– Alun perin ajatuksemme oli tehdä vaihto lapsen ollessa vuoden ikäinen, mutta työpaikkani sijaitsee ulkomailla. Käytännön kannalta vaihto tässä vaiheessa olisi ollut haasteellista, Tytti-Lotta Ojala kertoo.

Kun Kaiku-esikoinen oli pieni, Ojala oli yksinhuoltaja. Hän kertoo tehneensä erilaisia järjestelyjä venyttääkseen päiväkodin aloittamista.

– Asuin Kaikun kanssa kaksin pitkään. Kotihoito oli iso rahallinen satsaus, mutta en nähnyt muuta vaihtoehtoa. Täytyy kiittää silloista työnantajaa, joka suostui siihen, että aloin tehdä kaksipäiväistä työviikkoa.

Ojala palasi osa-aikaisena töihin Kaikun ollessa 20 kuukauden ikäinen. Kaiku oli ilmaisessa kunnan järjestämässä kerhossa muutaman kerran viikossa, ja välillä nyt jo edesmennyt isoäiti auttoi hoitamisessa.

“Perhe voisi itse koota palapeliä joko niin, että toinen on kokonaan töissä, tai niin, että molemmat olisivat vähän töissä ja vähän kotona.”

Myöhemmin Ojala palkkasi lastenhoitajan, kun alkoi työskennellä kokopäiväisesti ja kerhot olivat kesällä kiinni. Hän oli epävarma laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisesta päiväkodissa. Kaiku aloitti päiväkodissa 3,5-vuotiaana.

– Olisi mukavaa, jos Aina saisi olla kotona kolmevuotiaaksi esimerkiksi hoitoringin, kotiin palkatun hoitajan tai molempien vanhempien lyhyemmän työviikon avulla.

Ojalan mielestä näkemys siitä, että vanhemman on oltava joko töissä tai kotona, on mustavalkoinen eikä palvele perheen etua.

– Tässä toivoisi joustoa, että vanhemmat pystyisivät olemaan paremmin mukana lapsiarjessa. Perhe voisi itse koota palapeliä joko niin, että toinen on kokonaan töissä, tai niin, että molemmat olisivat vähän töissä ja vähän kotona. Monet kokevat, että työpaikalta ei voi pyytää lyhyempää työviikkoa, vaikka se olisi lain suoma etu.

Kuva: Jukka-Petteri Eronen
Kuva: Jukka-Petteri Eronen

Suurinta kuntalisää maksetaan Lapualla

Jotkut kunnista maksavat kuntalisää vain yhdestä lapsesta, toiset jopa kaikista alle kouluikäisistä.

Lapualla Etelä-Pohjanmaalla kuntalisä on Lännen Median kyselyn mukaan suurin, 300 euroa kuukaudessa nuorinta alle 3-vuotiasta lasta kohti. Lisäksi kotona hoidettavista alle kouluikäisistä sisaruksista maksetaan 100 euroa. Enimmillään yhtä alle kolmevuotiasta kotona hoitava vanhempi voi saada Lapualla yli 800 euroa tukea, jos täyttää kuntalisän saamisen ehdot ja on oikeutettu myös tulosidonnaiseen hoitolisään.

Isolla summalla haettiin varhaiskasvatuspaikkojen kysynnän tasaantumista, ettei uusia hoitopaikkoja tai -yksiköitä jouduttaisi perustamaan. Ehdot kuntalisän saamiselle ovat tiukat, mutta kunta kertoo, että lisällä on päästy haluttuihin tavoitteisiin ja perheet ovat olleet tyytyväisiä.

Lapua otti suuren kuntalisän käyttöön vuonna 2016. Kyselyllä vanhemmille selvitettiin, millä hinnalla he voisivat hoitaa lapsia pidempään kotona. Kunta haluaa tukea alle kolmivuotiaiden kotihoitoa, mutta myös perheiden valinnanvapautta.

Maakunnista suhteellisesti eniten kuntalisää maksetaan Kainuussa: neljässä maakunnan kahdeksasta kunnasta. Kyselyyn jätti vastaamatta ainoastaan Sotkamo, joka luopui lisästä pari vuotta sitten.

Uudellamaalla lisää maksaa ainakin 12 kuntaa 26:sta.

Pirkanmaalla kuntalisään tunnutaan suhtautuvan kielteisimmin: Lännen Median kyselyyn vastasi 11 maakunnan 22 kunnasta, eikä lisä ole käytössä niistä missään.

Keski-Pohjanmaan kahdeksasta kunnasta yksikään ei vastannut kyselyyn, mutta Kuntaliiton kyselyn perusteella tehdyn tarkistuksen mukaan maakunnan pääkaupunki Kokkola maksaa kuntalisää edelleen.

Utajärvi Pohjois-Pohjanmaalla ja Hirvensalmi Etelä-Savossa ottavat kuntalisän käyttöön uutena tukena.

Yle selvitti viime vuonna, että kymmenestä suuresta kaupungista puolet eli Oulu, Pori, Helsinki, Espoo ja Vantaa maksavat kuntalisää. Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti eivät sitä maksa.

Selkeää syytä kuntalisän maksamiseen vaikea sanoa

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen ei osaa sanoa selkeää syytä, miksi jotkut kunnat haluavat maksaa kuntalisää, vaikka sillä ei kyselyjen perusteella ole paljon merkitystä varhaiskasvatuksen kysyntään. Lisä on useimmiten niin pieni, että harva tekee sen perusteella päätöksen jäädä töistä kotiin hoitamaan lapsia.

– Syyt tuntuvat olevan hyvin paikallisia, eikä valtakunnallista trendiä löydy. Ne liittyvät paikalliseen poliittiseen päätöksentekoon, Lahtinen arvioi.

Joissain kunnissa voidaan painottaa perhearvoja, toisaalla syynä voi olla kunnan työllisyystilanne. Jos se on heikko, kunta saattaa haluta tukea lapsiperheitä kuntalisällä.

– Pääkaupunkiseudulla työllisyystilanne on hyvä, mutta perheen valintoja halutaan tukea siitä huolimatta myös pienten lasten kotihoidon osalta.

Lahtinen ei usko, että kuntalisä riittäisi houkuttelemaan lapsiperheitä muuttamaan kuntaan. Pikkulapsiaika on niin lyhyt, että erilaisilla varhaiskasvatuksen palveluilla on suurempi merkitys.

Kunnissa on käytössä hyvin erilaisia malleja kuntalisästä. Monissa on ehtona, että perheen kaikki alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona ja että hoitaja on toinen vanhemmista.

Monet kunnat maksavat myös yksityisen hoidon tukea tai antavat palvelusetelin, jonka voi käyttää haluamaansa hoitovaihtoehtoon. Palvelusetelin tarjoajien määrä on Kuntaliiton mukaan lisääntynyt viime vuosina.

Varsinkin kotihoidontuen sisaruskorotuksesta on Lahtisen mielestä syytä keskustella, kun perhevapaita uudistetaan.

– Tarvitaanko sitä enää, jos isommat lapset halutaan varhaiskasvatukseen? Lahtinen heittää pohdittavaksi.

 

Katso tästä kunnat, jotka ainakin maksavat kuntalisää

Muutama kunta on tarkoittanut vastauksessaan yksityisen hoidon tuen kuntalisää, jolla voi palkata hoitajan.

Uusimaa: Askola, Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Loviisa, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vantaa

Varsinais-Suomi: Koski TI, Naantali, Rusko, Somero

Kanta-Häme: Forssa, Hattula, Loppi

Päijät-Häme: Hartola

Kymenlaakso: Hamina, Kouvola

Etelä-Karjala: Parikkala

Satakunta: Eurajoki, Merikarvia, Pori

Pirkanmaa:

Etelä-Savo: Pertunmaa, Puumala, Sulkava

Keski-Suomi: Karstula, Kuhmoinen

Pohjanmaa: Vaasa

Etelä-Pohjanmaa: Kurikka, Lapua, Seinäjoki

Keski-Pohjanmaa: Kokkola

Pohjois-Savo: Keitele

Pohjois-Karjala: Kontiolahti, Valtimo

Pohjois-Pohjanmaa: Kempele, Oulu, Pyhäjärvi, Utajärvi

Kainuu: Hyrynsalmi, Kuhmo, Puolanka, Ristijärvi

Lappi: Inari, Kolari, Muonio, Sodankylä

Kyselyyn vastasi 166 kuntaa

Lännen Media lähetti Manner-Suomen 295 kuntaan maaliskuussa Webropol-kyselyn, jossa kysyttiin, maksavatko ne lasten kotihoidontuen kuntalisää ja kuinka paljon. Lisäksi kysyttiin, onko kunnassa suunnitteilla muutoksia lisään.

Vastausaika oli 15.–25.3.2019.

Kyselyyn vastasi 166 kuntaa. Vastausprosentti oli 56.

Lisäksi selvitettiin tilanne 11 vastaamattomassa kunnassa, jotka olivat kertoneet kesällä 2018 Kuntaliiton kyselyssä maksavansa kuntalisää Näin kuntien määräksi saatiin 177.

53 kertoo maksavansa kotihoidontuen kuntalisää, mutta muutamat niistä maksavat vain yksityisen hoidon tuen kuntalisää, jota ei saa oman lapsen hoitamisesta.

Kunnat ovat määritelleet hyvin vaihtelevasti kuntalisän ikärajat, määrän ja sen, kuinka monesta lapsesta sitä maksetaan. Tavallisin summa on 100–150 euroa nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta.

Muutoksia suunnittelee viisi vastannutta kuntaa: kaksi aikoo pienentää summaa, yksi lisätä sitä ja kaksi ottaa kuntalisän käyttöön.

Kotihoidon tuki

Kotihoitoon voi saada rahallista tukea siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Laki takaa irtisanomissuojan hoitovapaalle jäävälle vanhemmalle.

Noin 10 kuukauden ansiosidonnaisen äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen maksetaan kotihoidontukea.

Lakisääteinen kotihoidontuki yhdestä alle 3-vuotiaasta on 338,34 euroa kuussa. Muista alle 3-vuotiaista maksetaan 101,29 euroa ja yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä 65,09 euroa.

Lisäksi voi saada tulosidonnaista hoitolisää enintään 181,07 euroa.

 

Lue lisää: Kommentti: Vitsaillaanko hetki virkamiehistä? – Lasten kotihoitoa tukevat kuntalisät tuntuvat olevan kinkkinen juttu ammattilaisillekin

Uusimmat