Uutiset

"On se kummallinen olo, kun pitää ottaa huomioon, että kaikki voi mennä"

Anna Niemi saapui kotiinsa Pyhärannan Luhdantielle kahden jälkeen iltapäivällä. Ulkoa kantautuva savun haju ihmetytti, mutta haju hälveni. Niemi haki perunat pellosta.
Sisälle tullessa haju oli jo voimakkaampi. Niemi tajusi, ettei kaikki ole kunnossa.
– Mieheni lähti metsään ja tuli nopeasti vauhdilla takaisin. Hän sanoi, että äkkiä 112. Nyt on ihan oikeasti tulipalo, Niemi kertoo.
Perunat jäivät pesemättä.
Niemi kertaa päivän tapahtumia Pyhärannan Santtion kylätalolla. Sinne perustettiin keskus, josta kuntalaiset saavat tietoa lähistöllä illalla jo 80 hehtaaria polttaneesta maastopalosta. Samassa paikassa Pyhärannan ja Kalannin VPK:n naiset huolehtivat palon sammuttajien muonituksesta.
– Teimme juuri vuorolistat, olemme valmiita olemaan täällä koko yön, Kalannin VPK:n Marika Metsätokila sanoo.
Tarjolla on juotavaa, keittoa ja leipiä.

Kylätalon ulkopuolella käy kova tohina. Useat hälytysajoneuvot suhaavat ristiin rastiin Pyhärannan kapeita teitä. Poliiseja on myös paikalla useamman partion voimin.
Vt. kunnanjohtaja Katja Törrönen on koko ajan puhelin korvalla. Soittoja tulee niin medialta kuin muiltakin tahoilta.
Hän kertoo, että noin parinkymmenen talon asukkaat on evakuoitu. Hän odottaa muun kunnan johdon kanssa lisätietoja pelastusviranomaisilta.
– Kuntalaiset ovat melko rauhallisia, kuten näkyy.
Pyhärantalainen Miika Vuola lähti vaimonsa kanssa alkuillasta kylätalolle uteliaisuudesta. Takaisin kotiin heitä ei päästetty.
– Hyvin omalaatuinen tunne. On se kummallinen olo, kun pitää ottaa huomioon, että kaikki voi mennä.
Vuola kuitenkin uskoo asioiden kääntyvän parhain päin.
Hätänumeroon ilmoituksen palosta tehnyt Niemi ja hänen kanssaan kylätalon portailla seisova Anne Reunala uskovat tietävänsä palon syttymissyyn.
– Metsäkoneesta lähtenyt kipinä. Siellä oli jo aamulla sammuteltu pesäkkeitä, naiset tuumaavat.

NIKO VAHTERA

Turun Sanomat, Pyhäranta

Asiasanat

Uusimmat