Uutiset

Onko 50 000 nimeä paljon vai vähän – kansalaisaloitteiden on koettu parantavan demokratiaa

Suomessa on voinut tehdä kansalaisaloitteita noin viiden vuoden ajan. Pääasiassa verkkosivuston kautta sähköisellä allekirjoituksella tehtävät aloitteet ovat vakiinnuttaneet paikkansa Suomessa. Aloitteita on tehty reilu 700 kappaletta ja 18 on päätynyt eduskuntaan saakka. Uusimpana tulokkaana on lisäksi aloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta.

Luvut tarkoittavat sitä, että noin 2-3 prosenttia kansalaisaloitteista on rikkonut vaadittavan 50 000 allekirjoituksen rajan.

Viime viikon lopulla heräsi keskustelua siitä, onko 50 000 nimen raja sopiva, kun Keskisuomalainen uutisoi eduskunnan puhemiesneuvoston pohtineen epävirallisesti asiaa. Oikeusministeriö on tekemässä aiheesta uutta selvitystä.

Keskisuomalaisen haastattelussa varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) oli huolissaan siitä, että suuri määrä aloitteita voi haitata eduskunnan muuta lainsäädäntötyötä.

Ainakaan aiemmissa tutkimuksissa määrää ei ole pidetty ongelmallisena. Esimerkiksi Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että kansalaisaloitteesta on tullut tärkeä kansalaisten poliittisten mielipiteiden ja vaateiden ilmaisukanava.

50 000 nimen keräämistä ei ole ainakaan aiemmin koettu liian suureksi urakaksi.

-Mikä määrä on liikaa? Suomen kansalaisaloitteiden allekirjoitusvaatimus on hyvää keskitasoa kansainvälisesti. On olemassa tiukempia ja vähäisempiä rajoja. Kansanedustajat voivat kokea, että aloitteita tulee liikaa, pohtii Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä.

Setälä oli mukana tekemässä Turun yliopiston tutkimusta kansalaisaloitteista.

-Mahdollisuus tehdä allekirjoituksia sähköisesti on lisännyt lukumäärää. Se helpottaa osallistumista esimerkiksi nuorten kohdalla, hän sanoo.

Eduskuntaan 3-5 aloitetta vuodessa

Oikeusministeriön eri lähteistä viime vuonna keräämässä selvityksessä todetaan, että viime vuosina eduskuntaan on päätynyt vuosittain noin 3-5 kansalaisaloitetta.

-Uudet, suoraan vaikuttamiseen tähtäävät osallistumismuodot, kuten kansalaisaloite, ovat tutkimusten mukaan lisänneet kiinnostusta yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja tyytyväisyyttä demokratian toimivuuteen, selvityksessä sanotaan.

Riskiksi todetaan kuitenkin se, jos aloitteiden allekirjoittajat kokevat, ettei eduskunta käsittele kunnolla aloitteita. Esimerkiksi lukuisat hylkäyspäätökset voivat aiheuttaa sen, että kansalaiset tuntevat ennemmin pettymystä kuin luottamusta eduskuntaan. Kansalaisaloitteiden muutosvoimaan voidaan asettaa suuria odotuksia.

Tätä varten on pidetty tärkeänä parantaa eduskuntakäsittelyiden läpinäkyvyyttä ja hyvää vuoropuhelua eduskunnan ja aloitteiden tekijöiden välillä.

-Se, että aloitteen kannattajat kokevat menettelytapojen olevan reiluja, estää poliittisiin päättäjiin kohdistuvan luottamuksen vähenemistä silloinkin, kun aloite hylätään. Tutkijoiden mukaan kansalaisaloitemenettelyä tulisi kehittää siten, että se aktivoi kansalaisia ja edistää kansalaisten ja eduskunnan vuoropuhelua, oikeusministeriön selvityksessä todetaan.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic