Uutiset

Onko halpojen lentojen ja kivojen kaupunkilomien aika ohi? – Pääseekö Barcelonaan enää koskaan 115 eurolla?

Skenaarioita on useita. Yhden mukaan kuralla olevat lentoyhtiöt saattavat aluksi houkutella asiakkaita edullisilla hinnoilla.
Kuva: Mauri Ratilainen.

Enää kaupunkimatkailun ystävä ei lennä 115 eurolla viettämään pitkää viikonloppua Milanoon, Berliiniin tai Barcelonaan. Enää reppureissaaja ei pääse 540 euron nuorisolipuilla Vantaalta Singaporen kautta Darwiniin. Halpojen lentojen aika on koronapandemian seurauksena ohi.

Näin uskoo nyt moni maallikko. Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole aivan samaa mieltä.

– Keskipitkällä aikavälillä voi olettaa, että lentoliikenteessä on taas tavanomaista kilpailua. Silloin ollaan todennäköisesti uudessa normaalissa, joka ei kuitenkaan dramaattisesti poikkea vanhasta, arvelee matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta.

– Lentoyhtiöillä on kaikissa tilanteissa tarve saada koneet täyteen. Jos lipun hinta nyt sitten nousee vaikkapa 20 eurolla, kyse ei ole merkittävästä kallistumisesta.

Laskevatko yhtiöiden kustannukset?

Samoilla linjoilla on analyysiyhtiö Inderesin analyytikko Antti Viljakainen. Hän tosin muistuttaa, että kovin suoria johtopäätöksiä ei pidä vetää. Näkymä vaikkapa viiden vuoden päähän on varsin sumuinen. Silti kysynnän ja tarjonnan laki toimii aina.

Viljakaisen mukaan edessä voi olla kaksi vaihetta.

– Kun rajoituksia aletaan poistaa, kysyntä elpyy hitaasti, ja lentoyhtiöiden kapasiteetti on mitoitettu täysin toisenlaiseen maailmaan. Siten ylikapasiteetti saattaa pitää hinnat lyhyellä aikavälillä kohtuullisina.

– Myöhemmin hintataso voi kohota, kun konsolidoituminen (keskittyminen), velkaantuneiden yhtiöiden sopeutustoimet ja valtioiden kasvavat roolit pitävät tarjontaa kurissa. Lisäksi kysyntä palautuu viiveellä.

Toisaalta tuotantokustannukset laskevat kriisin vuoksi rakenteellisesti jonkin verran. Se voi olla omiaan pitämään hinnoittelun kurissa.

Viljakainen uskoo koneiden liisaushintojen ja ostohintojen laskevan sekä palkkainflaation pysyvän lähellä nollaa. Polttoainekustannuksetkin voivat näillä näkymin olla kohtuullisia.

Uskaltautuvatko ihmiset koneisiin?

Myös henkimaailman asioilla on vaikutusta. Jarkko Saarinen arvelee, että jos lentoliikenne OECD:n ennusteen mukaisesti syksyllä elpyy, yhtiöillä on silti täysi työ saada ihmiset taas nousemaan siiville.

– Vaikutusta voi olla pelkästään suojamaskeilla, joita suomalaiset eivät ole kovin halukkaita käyttämään, professori muistuttaa.

– Nyt sellainen kuitenkin lyödään käteen koneeseen mentäessä. Korona ja siihen liittyvät uhat palaavat mieleen viimeistään silloin. Riskejä saattaa olla sekä koneessa että kohteessa.

Saarinen painottaa, että lentoliikenne ei ole yksi möykky. Varsinkaan tulevaisuudessa sillä ei ole yhtä yhteistä tasapainotilaa. Tiloja on useita, ja osa niistä nousee, osa laskee.

Esimerkiksi halpalentoyhtiöt toimivat eri logiikoilla. Unkarilaisen Wizz Airin Puolasta Turkuun lentämien vuorojen taustalla ovat Varsinais-Suomen ja Satakunnan suuret työmaat. Irlantilaisen Ryanairin toimitusjohtaja Michael O’Leary on puolestaan kutsunut matkustajia itselastautuvaksi rahtitavaraksi.

Entä se ilmastonmuutos?

Ilmastotavoitteet lisäävät ennustamisen vaikeuskerrointa.

Yhden näkemyksen mukaan nyt on tuhannen taalan paikka vähentää lentämistä ja siitä johtuvia päästöjä. Itse toimialan marssijärjestys lähtee kuitenkin siitä, että yhtiöt pitää pelastaa ensin. Muiden toimien aika on myöhemmin.

– Asiaan voidaan vaikuttaa matkailupolitiikan keinoin. Kuluttajiin minulla ei ole tässä yhteydessä suurta luottoa, sillä aikaisemmista tavoitteista huolimatta matkustaminen on kasvanut samaan tahtiin hiilidioksidipäästöjen kanssa, Jarkko Saarinen sanoo.

– Yhtenä esimerkkinä Ranskan valtio on jo linjannut, ettei Air France lennä kohteisiin, joihin on junalla alle 2,5 tunnin matka.

Analyytikko Antti Viljakainen kääntää kolikon toisen puolen. Siellä näkyvät koronapandemiasta massiivisesti kärsineet lentoyhtiöt, joiden investointikyky on pohjalukemissa. Päästöjen vähentäminen edellyttäisi yhtiöiltä kuitenkin isoja investointeja.

– Sitä kautta koronakriisi voi päinvastoin haitata ilmastotavoitteisiin pääsemistä.

Turusta pääsee Puolaan ja Tampereelta Unkariin

Kaikkiaan Finavian lentoasemilta voi lentää suoraan 179 kohteeseen ympäri maailmaa.

Useat lentoyhtiöt ovat kuitenkin toistaiseksi peruuttaneet kaikki tai lähes kaikki lentonsa Suomeen ja Suomesta.

Finavian nettisivujen kohdehaun perusteella Suomesta lennetään normaalioloissa muun muassa seuraavia suoria reittilentoja eurooppalaisiin kohteisiin. Esimerkkiyhtiöt ovat enemmän tai vähemmän ns. halpalentoyhtiöitä.

Turku: Wizz Air lentää Puolaan, Liettuaan, Makedoniaan ja Georgiaan.

Tampere: Ryanair lentää Unkariin ja Air Baltic Latviaan.

Helsinki: Easy Jet lentää Saksaan, Blue Air Romaniaan, Aegian Airlines Kreikkaan, Bulgaria Air/Air Serbia Serbiaan ja Norwegian Espanjaan, Kreikkaan, Kroatiaan ja Unkariin

Oulu: Norwegian lentää Helsingin lisäksi Espanjaan ja Kreikkaan.

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic