Uutiset

Onko joulupukki oikeasti olemassa? – uskontotieteilijä Risto Pulkkinen vastaa visaiseen kysymykseen

Uskontotieteilijä Risto Pulkkinen antaa helpottavan vastauksen kaikille lapsille ja lapsenmielisille aikuisille. Helsingin ja Lapin yliopiston dosentin mukaan joulupukki on tietenkin olemassa.

-Joulupukki on olemassa yhtä varmasti kuin rakkaus, uhrautuvaisuus ja jalomielisyys. Siispä joulupukki on olemassa sille, joka tahtoo, että hän on olemassa. Ja useimmat meistä varmasti tahtovat, Pulkkinen sanoo.

Hänen mukaansa joulupukki on olemassa mielten välisenä sosiaalisena todellisuutena kuten monet muut todistamattomat olennot. Pulkkinen kertoi perjantaina eduskunnan aamukuulemisessa suomalaisen joulupukin alkuperästä ja muista jouluperinteistä.

Teema on ajankohtainen joulun lähestymisen takia, mutta myös siksi, että suomalainen joulupukkiperinne on saanut virallisen aseman. Suomalainen joulupukkiperinne on hyväksytty YK:n kasvatus, tiede ja kulttuurijärjestön Unescon alaiseen ja Museoviraston ylläpitämään Elävän perinteiden kansalliseen luetteloon.

-Tämä on makea uutinen. Nyt voidaan sanoa, että joulupukki tulee Suomesta, vaikka me olemme tienneet sen jo pitkään. Joulupukki asuu Lapin lumisella korvatunturilla porojen ja tonttujen kanssa, Santa Claus Licensing Ltd. -yhtiön johtaja Petri Paarmio iloitsee.

Pukista kehittyi paholaisen symboli

Risto Pulkkisen mukaan suomalaisessa joulupukissa on aineksia antiikista, Pyhän Nikolauksen perinteestä ja suomalaisesta kekri-juhlasta.

-Kansainvälisesti on varsin outoa, että Suomessa joululahjat jakaa vanha pukki. Tämä juontaa juurensa keksi-perinteestä, Pulkkinen kertoo.

Suomessa monet joulun perinteet liittyvät alun perin syksyiseen sato- ja karjanhoitokauden päättäjäisjuhlaan, kekrin viettoon. Kekripukki ja kekrittäret kiersivät talosta taloon pyytäen keskitystä.

Pulkkinen kertoo, että ensimmäinen kytkentä pukkiin löytyy Pyhästä Nikolauksesta. Legendan mukaan hänellä oli tapana kuljettaa nuoraan sidottua pukkia Kristuksen voittamien syntien ja pahan valtojen symbolina.

Keskiajalla pukista kehittyi suoranainen paholaishahmo ja hänen seuralaiseksi ilmestyi ihmisen ja pukin kaltainen hahmo. Sen alkuperäinen tehtävä oli rangaista tuhmia lapsia, kun pyhä Nikolaus antoi heille lahjoja.

Pukin hahmo on voitu omaksua ruotsalaiseen perinteeseen ja lahjojen jakotraditioon Pyhään Nikolaukseen liittyvistä kirkkonäytelmistä. Pulkkisen mukaan taustalla on myös yleisemmät kansanuskonnot.

-Kekri ja joulu sijoittuvat aikaan, jolloin Euroopassa on uskottu olevan liikkeellä kaikenlaisia henkiolentoja. Mikä hahmo ihan arkkityyppisesti paremmin edustaisi pelottavuutta kun sarvekas ihmisen ja eläimen sekamuoto.

Nykyään kekripukkeja syytettäisiin seksuaalisesta häirinnästä

Pulkkisen mukaan koko joulupukki ja kekripukki-tematiikkaan liittyy paljon asioita, jotka ovat kansantieteilijöiltä ratkaisematta. Tarkkaan ei esimerkiksi tiedetä, milloin kekripukki muuttuu Suomessa joulunajan pukiksi.

-Sen on varmasti täytynyt tapahtua uskonpuhdistuksen jälkeen, kun kirkollinen kontrolli tiukkenee. Tilanne muuttui pikkuhiljaa 1600-luvulta alkaen.

Nuutinpäivänä ja tapaninpäivänä liikkuneet pukit toimivat tradition välittäjinä kekripukeista joulupukeiksi. Nuuttupukit ja tapaninpukit eivät jakaneet lahjoja, vaan he kerjäsivät taloista jouluruokia ja ennen kaikkea olutta ja viinaa.

-Kiertuehahmot huvittivat ja myös kiusasivat talonväkeä. Kyllä tänä päivänä jokainen nuuttipukki ja kekripukki olisi syytteessä seksuaalisesta häirinnästä. Tämän takia viranomaiset ovat suhtautuneet hahmoihin nuivasti Suomessa ja Ruotsissa, Pulkkinen kertoo.

Punainen nuttu Coca-Cola-joulupukin imussa

Pulkkisen mukaan roomalaiseen vuodenvaihde-perinteeseen kuului lahjojen anto. Kristittyjen oli helppo ottaa tapa omaksi, koska voitiin vedota itämään tietäjien Jeesukselle ostamiin lahjoihin.

300-luvulla nykyisen Turkin alueella vaikutti Pyhä Nikolaus. Legendan mukaan hän oli varakas ja hyväsydäminen henkilö, joka antoi lahjoja varsinkin lapsille. Tästä muodostui perinne lahjojen antamiseen.

Martti Luther halusi vierottaa Pyhän Nikolauksen palvonnan kuten muutkin katoliset kauhistukset. Hän kehitti tilalle juhlan, jossa Jeesus-lapsi toi jouluaattona lahjat. Suomeen tapa levisi hitaasti 1800-luvulla ja Nikolaukseen liittyvät traditiot vasta 1800-luvun lopulla.

-Nikolaus kytkeytyy suomalaisiin joulunajan naamiaishahmoihin. Tästä muodostuu suomalainen joulupukki, joka vaihtaa nuttunsa punaiseksi toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaisen Coca-Cola-pukin imussa, Pulkkinen sanoo.

Asiasanat

Uusimmat