Uutiset

Onko Suomi hiilinielujen osalta kuin kuvun sisällä – eivätkö selluinvestoinnit muualla vaikuta ilmastoon, kysyy MTK:n metsäpomo

Nyt puhutaan vain Metsä Groupin biotuotetehtaasta Kemiin, vaikka luvitusprosessissa paljon pitemmällä on Finnpulpin tehdas Kuopioon. "Jos rakennustyöt alkavat ensi keväänä, tehdas käynnistyy jo vuonna 2022", sanoo Finnpulpin hallituksen puheenjohtaja.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mielestä Suomen metsien kasvua voitaisiin lisätä kolmanneksella, jolloin myös hiilinielu kasvaisi. Kuva: Mauri Ratilainen
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mielestä Suomen metsien kasvua voitaisiin lisätä kolmanneksella, jolloin myös hiilinielu kasvaisi. Kuva: Mauri Ratilainen

Yli 600 000 suomalaista metsänomistajaa edustavassa MTK:ssa (Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto) on seurattu hämmästyneenä metsien käyttöä ja hiilinieluja koskevaa keskustelua.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mielestä hiilinielukeskustelu on rajattu vain Suomen rajojen sisälle, aivan kun ilmastokysymykset eivät olisikaan globaalisti ratkaistavia asioita.

– Ajatellaan, että Suomen yllä olisi kuin kupu, joka rajaa ilmastotoimet vain kansallisiksi. Jos metsäteollisuus ei tee investointeja Suomeen, niitä tehdään johonkin muualle. Eivätkö hakkuut muualla johda yhtä lailla ilmastovaikutuksiin ja monimuotoisuuden häviämiseen, kysyy Tiirola.

Tiirola muistuttaa konsulttiyhtiö Pöyryn ennusteesta, jonka mukaan pitkäkuituisen havusellun maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa vuoteen 2030 saakka 2,5 miljoonalla tonnilla vuodessa.

– Joka vuosi siis tarvitaan 1,5 Äänekosken tai Finnpulpin kokoista uutta investointia maapallolle, sanoo Tiirola.

 

Metsien kasvua voi lisätä hiilinielujen kasvattamiseksi

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja ihmettelee myös keskustelua, voidaanko Suomessa hakata 70 vai 80 miljoonaa kuutiota.

– Sen sijaan, että kiistellään tietystä luvusta, voidaan toimia niin, että puuta voidaan käyttää teollisuuden tarpeisiin ja silti täyttää hiilinielut, sanoo Tiirola.

Ratkaisu on Tiirolan mukaan metsien kasvun parantaminen. Se onnistuu paremmalla metsänhoidolla, muun muassa hoitorästejä purkamalla ja metsien lannoituksella.

– Metsienkasvu voitaisiin Luken tutkijoiden laskelmien mukaan nostaa 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa vuoteen 2050 mennessä, sanoo Tiirola.

Metsien nykyinen kasvu on Luken uusimman 12. metsäinventoinnin mukaan 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sen pohjana ovat mittaustiedot vuosilta 2014–2017.

Tiirola ei pidä kasvun lisäämistä mahdottomana. Hän vertaa, mitä on tapahtunut hänen omana elinaikanaan noin 50 vuodessa; kasvu on tuplaantunut.

 

MTK ei halua muutoksia metsälakiin

Monimuotoisuuskeskustelu on myös osa hakkuumääriin liittyvää kiistelyä. Osa metsäntutkijoista arvioi, että lisääntyvät hakkuut olisivat suurin monimuotoisuuden uhka.

Tänä vuonna tehdään viisi vuotta voimassa olleen metsälain arviointi. Metsälain keskeinen uudistus oli, että se antoi metsänomistajille enemmän valinnanvapautta, miten he voivat metsiään hoitaa. Uusi laki sallii muun muassa niin sanotun eri-ikäiskasvatuksen, josta metsänomistaja ennen uudistusta joutui pahimmassa tapauksessa käräjille.

– Lainsäädäntötyöhön liittyy aina politiikkaa. Toivottavasti ei aleta luomaan kokonaan uutta lainsäädäntöä, kun nykyistä ovat ympäristöjärjestötkin pitäneet toimivana, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja.

Finnpulpin tehdashanke paljon Metsä Groupin Kemin suunnitelmia pitemmällä

Viime viikkoina julkisuutta on hallinnut keskustelu Metsä Groupin suunnittelemasta sellutehtaasta Kemiin. Sen suunnittelu on vasta käynnistymässä, eikä ympäristölupaprosessia ole aloitettukaan.

Metsäteollisuuden suunnittelemien sellutehdashankkeiden järjestys on lupaprosessin näkökulmasta väärä, jos keskusteluissa esiintyy vain Metsä Groupin suunnitelma Kemin biotuotetehtaasta.

– Finnpulpin osalta tehtaan perussuunnittelu, yva- ja ympäristölupaprosessit on käytännössä tehty. Odotamme ympäristöluvan vahvistumista KHO:sta, sanoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Niilo Pellonmaa.

Finnpulpkaan ei ole tehnyt vielä lopullista rakentamispäätöstä. Sen tekevät hankkeen sijoittajat. Yhteensä 3 400 henkilöä työllistävän, Kuopioon suunnitellun maailman suurimman havusellutehtaan hinnaksi on arvioitu 1,4 miljardia euroa.

– Kun saamme lupa-asiat kuntoon, uskomme, että nykyiseen omistajajoukkoon tulee lisää jäseniä. Jos pääsemme aloittamaan rakennustyöt ensi keväänä, tehtaan arvioidaan olevan täydessä tuotannossa vuonna 2022.

Lupaprosessi on vienyt Finnpulpilta jo kolme vuotta. Sen saamasta ympäristöluvasta valitettiin, joten lainvoimaiseksi tullakseen se käy läpi kaikki valitustuomioistuimet.

 

Jos pidämme huolen siitä, että metsien vuotuinen kasvu ylittää poistuman, olemme turvallisella polulla, sanoo jättisellutehdasta suunnittelevan Finnpulp Oy:n hallituksen puheenjohtaja Niilo Pellonmaa. Kuva: Markku Ojala
Jos pidämme huolen siitä, että metsien vuotuinen kasvu ylittää poistuman, olemme turvallisella polulla, sanoo jättisellutehdasta suunnittelevan Finnpulp Oy:n hallituksen puheenjohtaja Niilo Pellonmaa. Kuva: Markku Ojala

Sijoittajat seuraavat Suomen metsäkeskustelua

Finnpulp on metsäteollisuudessa pitkän uran tehneiden teollisuusmiesten hanke, johon he saivat houkuteltua tunnetun metsäteollisuussuvun Björnbergien sijoitusyhtiön Grizzly Hill Capitalin sekä MTK:n.

Hankkeen noin 15 miljoonaa euroa maksavan esisuunnitteluvaiheen tärkeäksi rahoittajaksi tuli myös kiinalainen pehmopaperiyhtiö Hengan International. Sen omistusosuus Finnpulpissa on 36,5 prosenttia, Grizzly Hill Capitalin ja MTK:n omistusosuus on 11,5 prosenttia molemmilla.

Pellonmaa ei halua ottaa kantaa muiden hankkeisiin. Niitä on paitsi Kemissä, myös Boreal Bioref Kemijärvellä ja KaiCell Paltamossa.

– Kun puhutaan puun riittävyydestä, on hyvä muistaa, että hankkeet sijoittuvat eri puolille Suomea. Jos pidämme huolen siitä, että metsien vuotuinen kasvu ylittää poistuman, olemme turvallisella polulla, sanoo Pellonmaa.

Myös metsäteollisuuden miljardihankkeisiin sijoittavat seuraavat keskustelua Suomen metsien käytöstä kiinnostuneina.

– Hankkeiden rahoitus on pitkälti heistä kiinni, kuinka he arvioivat suomalaisen metsäpolitiikan tilaa ja näkymiä suhteessa investoinnin tuottoihin ja riskeihin, sanoo Finnpulpin hallituksen puheenjohtaja.

Uusimmat