Uutiset

Onko tulossa ensimmäinen talvi, jolloin etelän isot järvet eivät jäädy? – Järvien jäätymisestä väitellyt tutkija arvioi, että nyt eletään 2000-luvun "uutta normaalia"

Pitkän ajan muutokset ovat erilaiset Pohjois- ja Etelä-Suomessa. Useimpina talvina Lapin järvet ovat jäätyneet normaalisti, kuten tänäkin talvena.
Eteläisen Suomen suuret järvet ovat edelleen ilman jääpeitettä, mutta vielä ei olla aivan historiallisen myöhäisessä aikataulussa. Näsijärvi on kerran jäätynyt vasta tammikuun 31. päivä. Kuva: TONI REPO
Eteläisen Suomen suuret järvet ovat edelleen ilman jääpeitettä, mutta vielä ei olla aivan historiallisen myöhäisessä aikataulussa. Näsijärvi on kerran jäätynyt vasta tammikuun 31. päivä. Kuva: TONI REPO

Etelä- ja Länsi-Suomen järvet ovat Pohjanmaalle saakka ilman kantavaa jääpeitettä.

– Tuntuu olevan 2000-luvun uusi normaali, tosin äärevimmästä päästä, sanoo Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Johanna Korhonen.

Korhonen väitteli viime vuonna järvien jäätymisestä. Hän käytti tutkimusaineistona hydrologisia havaintosarjoja, joita on eräistä Suomen järvistä jopa 300 vuoden ajalta ja useista järvistä 150 vuoden ajalta.

– Onko tulossa ensimmäinen talvi, että Etelä-Suomen isompien järvien selät eivät jäädy ollenkaan, miettii Korhonen.

Niin voi käydä, sillä pitkän ajan ennusteet tammi–helmikuulle ennakoivat leutojen talvisäiden jatkuvan.

Esimerkiksi Tampereen Näsijärven jäätyminen selkävesiä myöten edellyttäisi parinkymmenen asteen pakkasia tai vähimmillään useamman päivän ajan kymmenen asteen pakkasta ja tuuletonta säätä. Kovat tuulet estävät tehokkaasti jääpeitteen syntymistä.

Jos Näsijärvi ei ole tammikuun loppuun mennessä selkävesiä myöten jäässä, eletään mittaushistorian ennätysvuotta. Vuonna 2008 Näsijärvi jäätyi tammikuun viimeisenä päivänä.

Muutoksen vauhti viikko vuosisadassa

Tampereen Näsijärvi on muutenkin hyvä esimerkki, mitä eteläisen Suomen järvien jäätymisessä on odotettavissa. Kun myöhäinen jäätyminen on ollut aikaisemmin poikkeus, nyt siitä on tullut entistä yleisempää.

– 2000-luvulla on ollut selvästi useammin vähäjäisiä talvia kuin 1900-luvulla. Muutoksia pitää tarkastella 20–30 vuoden ajanjaksolla, sanoo Korhonen.

Korhosen väitöskirjan päätulos oli, että Suomen järvien jäätyminen on myöhentynyt ja jäiden lähtö aikaistunut. Sen seurauksena järvet ovat jäässä aiempaa lyhyemmän ajan. Muutos on ollut noin viikko vuosisadassa.

Se, mikä on muutoksen taustalla, on tietysti ilmasto. Jääpeite ja virtaamat ovat linkittyneitä ilmakehän kiertoliikkeeseen ja niissä esiintyviin eripituisiin sykleihin.

Suomi jakaantunut kahtia jäätilanteessa

Tämä talvi on hyvä esimerkki myös siitä, miten Suomi eriytyy järvien jäätymisen osalta. Kun esimerkiksi Kauhajoen Nummijärvellä ei ole jäätä mitattavaksi asti, Inarijärvessä on pitkän ajan keskiarvoon verrattuna normaali jääpeite suuria ulappoja myöten.

Johanna Korhonen totesi eriytymisen myös väitöskirja-aineistossaan.

– Pitkän jakson muutokset ovat erilaiset Pohjois- ja Etelä-Suomessa. Vaikka 2000-luvulla Lapissa on ollut jäätymisen osalta ennätysmyöhäisiä talvia, useimmat talvet ovat olleet melko normaaleja.

Vedet kylmiä pohjan vesikerroksiin saakka

Juuri nyt tilanne eteläisessä ja läntisessä Suomessa on se, että Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) jään paksuusmittaukset ovat niiltä osin aloittamatta. Jäät, jos niitä ylipäätään on, ovat niin heikkoja, etteivät mittaajat voi mennä turvallisesti mittauspaikoille.

– Onhan tämä erikoinen talvi. Tarkasteltaessa esimerkiksi Säkylän Pyhäjärven jäätymishavaintoja 2000-luvun ajalta talvesta 2000–2001 alkaen marraskuussa tapahtuneita jäätymisiä on ollut neljä kertaa, kertoo ryhmäpäällikkö Merja Pulkkanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Joulukuussa Pyhäjärvi on jäätynyt kuusi kertaa ja tammikuussa viitenä vuotena. Nyt tammikuun puolessa välissä jäätymistä vielä odotetaan. Pulkkanen on ollut jäätutkimuksessa mukana vuodesta 2005 lähtien, ja hän muistaa erityisesti talvella 2007–2008 jääpeitteisen ajan olleen lyhyen.

Järvien vesimassat jäättömillä järvillä ovat kuitenkin varsin kylmiä. Pulkkanen sanoo, että sulat vedet voivat jäähtyä aina pohjan läheisiin vesikerroksiin saakka.

Erityisesti Itä-Suomessa jäiden paksuus vaihtelee voimakkaasti samassakin vesistössä.

– Joissakin paikoissa selkävedet ovat voineet sulaa ja jäätyä uudelleen useita kertoja, jolloin jää on niillä alueilla heikompaa. Siksi jäillä liikkuvien pitäisi olla erityisen varovaisia, Pulkkanen sanoo.

 

Lue myös: 40 asteen kuumuusraja rikki eri puolilla Eurooppaa – ilmastonmuutos pahentaa hellelukemia (25.7.2019)

Fingerpori

comic

Näkoislehti

23.2.2020

Uusimmat