Uutiset

Onko työllisyyden kasvu hallituksen ansiota vai ei? Etlan tuoreessa raportissa pannaan lukuja pöytään

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että hallituspolitiikka on tuonut Suomeen noin puolet niistä 100 000 uudesta työpaikasta, joita Suomeen on tullut vuodesta 2015 lähtien.
Suomessa on viime vuosina syntynyt uusia työpaikkoja varsinkin Uudenkaupungin autotehtaalle. Arkistokuva.

Suomen viimeaikaisesta työpaikkojen kasvusta noin puolet on poliittisten toimien ansiota, arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etlan) julkaisemassa raportissa.

Työpaikkojen määrän kasvua ovat raportin mukaan lisänneet muun muassa hallituksen ajama kilpailukykysopimus, jonka työmarkkinajärjestöt solmivat vuonna 2016.

Kaikkiaan noin 100 000 uudesta työpaikasta noin puolet eli karkeasti laskettuna 50 000 arvioidaan raportissa olevan seurausta poliittisista päätöksistä. Valtaosa päätöksistä on tehty Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, totesi Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä maanantaina tiedotustilaisuudessa.

Kilpailukykysopimuksen vaikutuksen arvioidaan olleen kaikkein suurin. Etlan raportissa arvioidaan, että sopimus voi tuoda viiden vuoden kuluessa 23 000–42 000 uutta työpaikkaa. Näistä on noin puolet jo toteutunut.

Kaikkien politiikkatoimien vaikutus on yhteensä raportin mukaan siis noin 45 000–65 000.

Myös työttömyysturvan keston leikkaus ja tuloverotuksen kevennykset ovat vaikuttaneet työllisyyden kehitykseen. Vaikutus on ollut myös maltillisilla palkkaratkaisuilla, joita tehtiin jo ennen kiky-sopimusta.

Edellisen hallituskauden aikana sovittu eläkeratkaisu on myös vaikuttanut kehitykseen.

Hyvä suhdanne auttanut

Työllisyyden kasvua on vauhdittanut myönteinen käänne vientimarkkinoilla, mutta viennin kasvu ei selitä muutosta raportin mukaan kokonaisuudessaan. Suomen kasvu on ollut vauhdikkaampaa verrokkimaihin nähden, joskin takamatka on ollut suuri.

Talouskasvu alkoi hitaasti vuonna 2015, mutta kunnolla se pääsi vauhtiin vuonna 2017.

Suomen kasvu -raportissa todetaan kuitenkin, että samat temput eivät kuitenkaan riitä kasvun jatkumiseen.

– Uudella kikyn tapaisella kustannustason alentamisella tuskin kuitenkaan voidaan lisätä työllisyyttä jatkossa, joten työn tarjontaa lisääviä ja tuottavuutta vahvistavia uudistuksia on syytä jatkaa, arvioi Etlan toimitusjohtaja VIhriälä jo julkaisun tiedotteessa.

Maanantaina tiedotustilaisuudessa Vihriälä totesi medialle, ettei Etlan arviossa ole mukana esimerkiksi aktiivimallin vaikutusta.

Kiista-aihe politiikassa

Talouskasvun syyt ovat olleet politiikassa säännöllinen kinastelun aihe. Opposition mukaan talouskasvu on pitkälti viennin ansiota, kun taas hallituspuolueet ovat mielellään ottaneet kasvusta kunnian.

Jo aikaisemmin tutkijat ovat arvioineet muun muassa Lännen Medialle, että hallituksen politiikalla on ollut vaikutusta. Vaikutuksen suuruutta ei tarkasti ole vielä aiemmin paljonkaan arvioitu.

Etlan raportissa arvioidaan myös, että tulevan viiden vuoden aikana Suomen talous voi jatkaa kasvuaan. Parhaimmillaan kasvu voi olla 2,6 prosenttia, mutta raportin pessimistisin arvio jää 1,3 prosenttiin.

Etlan Suomen kasvu -raportti julkaistiin Helsingissä maanantaina aamupäivällä.

Päivitetty 12.11. kl 12:30. Alkua tarkennettu: Juha Sipilän hallituksen lisäksi päätöksiä on tehty edellisen hallituksen aikana. Juttua täydennetty tiedotustilaisuuden tiedoilla.