Uutiset

Oppositiojohtaja Navalnyin kohtalo on myrkkyä Macronin Venäjä-suhteelle

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin myötäsukaisuus Venäjää kohtaan näyttäytyy aiempaakin erikoisemmalta Navalnyin myrkytyksen jälkeen.
Ranskan presidentti puhui videotapaamisessa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa kesäkuussa. Tuolloin hän sanoi yhteistyön Venäjän kanssa edistyvän monessa asiassa. Kuva: Michel Euler / POOL
Ranskan presidentti puhui videotapaamisessa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa kesäkuussa. Tuolloin hän sanoi yhteistyön Venäjän kanssa edistyvän monessa asiassa. Kuva: Michel Euler / POOL

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin Venäjän-politiikka vaikuttaa karahtaneen liian suuriin odotuksiin.

Ranska on tuominnut Venäjän oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin myrkytyksen. Äänenpainot ovat kuitenkin kevyempiä kuin EU-puheenjohtajamaa Saksan liittokansleri Angela Merkelin.

Ranska vaati viikonloppuna Venäjältä selityksiä tapahtuneeseen ulkoministerinsä Jean-Yves Le Drianin suulla. Macron sanoi Ranskan tarjoavan Navalnyille kaiken tarvittavan avun myrkytyksen tultua julki elokuussa, mutta on ollut sen jälkeen asiasta hiljaa.

Navalnyin myrkytys maalaa Macronin nurkkaan. Hänen pitäisi seistä vahvana johtajana linjassa EU-kumppaneiden kanssa, jotka harkitsevat Saksan johdolla Venäjän rankaisemista uusilla pakotteilla.

Jos Venäjä ei tarjoa vaadittuja selityksiä, Ranskankin on toimittava.

Usko ”eurooppalaiseen Venäjään”

Taustalla kuitenkin vaikuttaa Macronin Venäjä-suhdetta presidenttikauden alusta asti värittänyt halu pitää yllä vuoropuhelua Venäjän kanssa ja ääneenlausuttu usko ”eurooppalaiseen Venäjään”.

Macronin katsannossa Euroopan vakaus on riippuvainen lähentymisestä Venäjään, koska Yhdysvallat ei ole enää luotettava sotilaallinen kumppani. Näkemys on laajalti kritisoitu niin Ranskassa kuin sen ulkopuolella.

Macronista Venäjää ei saa eristää, vaan suhde on luotava uusiksi ottamalla Venäjä mukaan turvallisuutta käsitteleviin neuvottelupöytiin.

Kun todisteet Venäjän autoritaarisista otteista kasautuvat, halu luottaa Kremliin näyttäytyy entistäkin naiivimmalta.

Venäjän vaikutusyritykset Ranskaan ovat onnistuneet, sanoo Ranskan tunnetuimpiin Kreml-kriitikoihin kuuluva historioitsija Françoise Thom ranskalaisen Political-lehden haastattelussa ja käyttää esimerkkinä suhtautumista Valko-Venäjän protesteihin.

Thomin mukaan Ranskassa on yleistä korostaa, että vastakkainasettelua Kremlin kanssa on syytä välttää, jotta Krimin kohtalo ei toistuisi.

– Ikään kuin eurooppalaiset olisivat vastuussa Ukrainan tapahtumista tai ne ylipäätään olisivat riippuvaisia Euroopan reagoinnista, Thom sanoo.

Venäjän ja Ranskan ministeritapaaminen auki

Pakko reagoida häämöttää aivan nurkan takana, sillä Ranskan ja Venäjän ulko- ja puolustusministereiden on määrä tavata 2+2 -tapaamisessa ensi viikon maanantaina Pariisissa.

Toistaiseksi tapaaminen on voimassa, mutta asiantuntijoiden mukaan Ranskalla ei ole muita vaihtoehtoja kuin peruuttaminen.

– Se olisi loogista. Voimmeko olla kuin mitään ei olisi tapahtunut?, kysyi IISS-tutkimuslaitoksen turvallisuuspolitiikan asiantuntija François Heisbourg AFP:n haastattelussa.

– Tapaamista näissä olosuhteissa ei voi järjestää ilman, että se antaa eurooppalaisille liittolaisillemme erittäin häiritsevän vaikutelman, kommentoi Science Po -korkeakoulun professori Nicolas Tenzer AFP:lle.

2+2 -ryhmä elvytettiin vuosi sitten, jolloin nelikko tapasi Moskovassa ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin 2014. Tavoite oli Ranskan mukaan parantaa maiden suhteita.

Heinäkuussa Macronin puolustusministeri Florence Parly myönsi, että Venäjän suhteiden lämmittely ei ole tuottanut konkreettisia tuloksia.

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic