Uutiset

Oppositiolta kovaa kritiikkiä lisätalousarviosta: "Olisitte, arvoisa keskusta, ottaneet luottokortin ajoissa pois vasemmiston käsistä"

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan valtion rooliksi tällaisessa laskusuhdanteessa ei riitä vastasyklisyys, vaan elvytyksellä pitää hakea kotitalouksien, yritysten ja sijoittajien käyttäytymisen muutosta.
Koronakriisiä on käytetty häikäilemättömästi omien poliittisten tavoitteiden ja jopa vaalilupausten lunasteluun, Timo Heinonen (kok.) sanoi. Kuva: Arttu Laitala
Koronakriisiä on käytetty häikäilemättömästi omien poliittisten tavoitteiden ja jopa vaalilupausten lunasteluun, Timo Heinonen (kok.) sanoi. Kuva: Arttu Laitala

Oppositio arvosteli hallitusta lisätalousarviokeskustelussa siitä, että koronakriisin varjolla rahaa jaetaan sulle-mulle -politiikalla kohteisiin, joilla ei ole mitään tekemistä koronakriisin kanssa. Runsaan 4 miljardin euron lisätalousarvio on ennätyksellisen suuri.

– Tuntuu siltä, että koronakriisiä on käytetty häikäilemättömästi omien poliittisten tavoitteiden ja jopa vaalilupausten lunasteluun, kokoomuksen Timo Heinonen arvosteli.

Hän muistutti kansanedustaja Markus Lohen (kesk.) todenneen lisäbudjettineuvottelujen jälkeen, että olo on samanlainen, kuin olisi käynyt luottokortilla ostoksilla.

– Jokaisen piti saada miljardi sinne ja toinen tänne, muuten korttitalonne olisi romahtanut. Olisitte arvoisa keskusta ottaneet luottokortin ajoissa pois vasemmiston käsistä, Heinonen sanoi ja kauhisteli sitä, että koko vuoden menoista jo lähes kolmasosa rahoitetaan velalla.

Perussuomalaisten Lulu Ranteen mielestä finanssipolitiikan ruutia ei pidä nyt polttaa ideologisiin ja kestävyysvajetta pahentaviin kohteisiin, vaan varautua sekä yritysten että kuntatalouden akuutin kriisin pahenemiseen.

Ranne muistutti Etlan Aki Kangasharjun kutsuneen lisätalousarviota ”hallituksen pahimmaksi virheeksi tähän saakka”.

– On helppo arvata, että luvan kanssa te elvyttelette ensi vuonnakin, ja sitten alkaakin jo vaalit lähestyä. Te tulette jättämään seuraavalle hallitukselle velat, ja niiden vastineena vähän korkeammat toimeentulotukimenot, ministerien erityisavustajien karenssiajan palkat ja taseet täynnä ilmastorahastoa, Ranne ennusti.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Paavo Arhinmäen (vas.) mukaan kokoomukselta ja perussuomalaisilta on unohtunut se, että lisätalousarviolla yritetään pelastaa koronakriisin kourissa olevaa yhteiskuntaa. Kuva: Arttu Laitala
Paavo Arhinmäen (vas.) mukaan kokoomukselta ja perussuomalaisilta on unohtunut se, että lisätalousarviolla yritetään pelastaa koronakriisin kourissa olevaa yhteiskuntaa. Kuva: Arttu Laitala

Arhinmäki: Oppositiolla keskinäinen paini

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen mukaan kokoomus ja perussuomalaiset yrittävät ottaa toisistaan painiotteella voittoa siinä, kumpi vielä voimakkaammin yhtä aikaa vastustaa velanottoa ja samaan aikaan vaatii lisää toimia. Hänen tulkintansa mukaan molemmilta on unohtunut se, että lisätalousarviolla yritetään pelastaa koronakriisin kourissa olevaa yhteiskuntaa.

– Yhtäkään poistoa ei perussuomalaiset eikä kokoomus esittänyt tähän lisätalousarvioon, Sen sijaan aikaisemmissa lisätalousarviossa he ovat esittäneet lisäyksiä, Arhinmäki ihmetteli.

Vanhanen: Velan kasvu saatava hallintaan

Tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) myönsi, ettei huoli velkataakan lisääntymisestä ole aiheeton.

– Vaikka valtio voi nyt ottaa taakkaa kantaakseen, on samalla tehtävä suunnitelmat siitä, miten velan kasvu saadaan hallintaan. Suomen valtion maineesta lainamarkkinoilla on pidettävä kiinni. Siten minimoimme tämän vuoden velkaantumisesta tulevaisuudessa aiheutuvat korkokustannukset.

Vanhanen muistutti hallituksen tavoitteena olevan vakauttaa julkisen talouden velkasuhde bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä.

– Hallitus linjaa syksyllä toimet, joilla tavoitteisiin päästään. Tuolloin arvioimme tarkemmin sopeutustoimien aikataulua. Edullisinta on painottaa sopeutustoimet rakenteellisiin uudistuksiin, jotka lisäävät tuloja ja vähentävät menoja.

Vanhanen varoitti myös siitä, että jos koronakriisin jälkiseuraukset muuttuvat Euroopassa Suomen päämarkkina-alueella investointilamaksi, jälkilasku saattaa suurimpana iskeä Suomen kaltaisiin maihin.

– Siksi takaraivossa on oltava, että talouden suurta kuvaa emme vielä lopullisesti tiedä, Vanhanen korosti.

Vanhasen mukaan valtion rooliksi tällaisessa laskusuhdanteessa ei riitä vastasyklisyys, vaan elvytyksellä pitää hakea kotitalouksien, yritysten ja sijoittajien käyttäytymisen muutosta.

– Itselläni on vaisto siitä, että jos epidemian hoito menee kuten nyt näyttää hyvältä, niin tämä elvytyksen ajoitus osuu kohdalleen.

Jos kaikki menee hyvin, lisäbudjetti osuu valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan juuri siihen kohtaan, jolla rohkaistaan ihmisiä, yrityksiä ja sijoittajia normaaliin toimintaan. Kuva: Arttu Laitala
Jos kaikki menee hyvin, lisäbudjetti osuu valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan juuri siihen kohtaan, jolla rohkaistaan ihmisiä, yrityksiä ja sijoittajia normaaliin toimintaan. Kuva: Arttu Laitala

Kokoomukselta tukea Vanhaselle

Kokoomuksen edustajat toivoivat uuden valtiovarainministerin tuovan ryhtiä hallituksen talouspolitiikkaan.

– Hallituspuolueiden näkemykset talouslinjasta ovat erilaiset. Nyt on kirjaimellisesti Matti kukkaron päällä, mutta vasemmistovoimat haluavat sysätä hänet kylmästi syrjään, Janne Sankelo (kok.) sanoi.

Kai Mykkäsen (kok.) mukaan ongelmana on se, että lisäbudjetissa ei ole ensimäistäkään toimea, jolla lisätään pysyvästi työllisyyttä ja jolla lasku maksetaan.

– Älkää minua uskoko, mutta uskokaa Vanhasta. Hän sanoi toissa päivänä, että jos Suomi toimii viisaasti, se tekee ensimmäisenä ratkaisut, joilla Suomen julkisen talouden kestävyys palaa hyväksytylle tasolle.

– Koronalevytys on paikkaan, mutta se pitää tehdä käsi kädessä päätösten kanssa, jotka nostavat pysyvästi työssä olevin osuutta. Vanhasen sanoin päällekkäin ja samaan aikaan, Mykkänen sanoi.

Sdp:n Antti Lindtmanin tulkinnan mukaan suurin osa lisätalousarviosta ei vielä ole varsinaista elvytystä vaan akuutin kriisin hoitoa.

– Rakenneuudistuksissa edessä on niin iso harjoitus, että ne pitää huolella valmistella, kuten valtiovarainministeri on sanonut.

Sdp:n Antti Lindtmanin mukaan rakenneuudistuksissa edessä on niin iso harjoitus, että ne pitää huolella valmistella. Kuva: Arttu Laitala
Sdp:n Antti Lindtmanin mukaan rakenneuudistuksissa edessä on niin iso harjoitus, että ne pitää huolella valmistella. Kuva: Arttu Laitala

Paketti yhteensä 5,5 miljardia euroa

Tämän vuoden neljännessä lisätalousarvioesityksessä aloitetaan kaikkiaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään hoitamaan koronakriisiä ja tukemaan talouden elpymistä.

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan valtion tämän vuoden määrärahoihin 4,0 miljardin euron lisäystä

Esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 5,3 miljardilla eurolla, jolloin valtion nettolainanoton arvioidaan olevan vuonna 2020 noin 18,8 miljardia euroa.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemisen kokonaisuus esitetään yhteensä noin 1,4 miljardia euroa.

Lasten ja nuorten hyvinvointipakettiin esitetään 320 miljoonaa euroa. Yritysten auttamiseen koronakriisissä uudella kustannustuella on tulossa 300 miljoonaa euroa.

Valtion ja Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa solmittuihin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen sopimuksiin hallitus sitoutuu varaamaan 936 miljoonaa euroa.

Esitykseen sisältyy useita liikenneväyläverkon kehittämishankkeita yhteensä yli 400 miljoonan euron myöntämisvaltuuksin. Julkisen henkilöliikenteen palveluiden ostoon ja kehittämiseen on tulossa 100 miljoonaa euroa lisää.

Perustoimeentulotuen tilapäiseen korottamiseen varataan 60 miljoonaa euroa.

 

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic