Uutiset

Osa kansanedustajista pelkää, että poliisi voi myöhemmin laskea ylinopeuksien rangaistusrajaa

Poliisihallituksen torstaina antama ilmoitus siitä, ettei nopeusrajoituksen ylittämiseen yhdellä kilometrillä tunnissa puututa, hillitsi eduskunnan lähetekeskustelua uudesta tieliikennelaista.

Kokonaan se ei kuitenkaan kansanedustajien huolia poistanut, vaikka myös liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) vakuutti, ettei laki tuo nollatoleranssia ylinopeuksiin.

-On ehdottomasti pidettävä huolta, että poliisin harkinta säilyy, ettei muutaman kilometrin ylinopeudesta anneta sakkoa, vaan mennään huomautuksella tai muulla menettelyllä, korosti Jukka Kopra (kok.).

Jari Ronkainen (ps.) piti periaatteessa eriskummallisena sitä, että eduskunnassa säädetään lakeja, ja samaan hengenvetoon toivotaan, ettei poliisi puuttuisi niiden rikkomiseen.

Markku Eestilä (kok.) piti epäoikeudenmukaisena, että joku edes esittää, että 1-6 kilometrin ylinopeudesta annetaan rahallinen sanktio.

-Eduskunnan pitää huolehtia siitä, ettei tämä vääryys toteudu. Toivon, että tästä pidetään lainsäädännöllä huoli.

Suna Kymäläinen (sd.) sanoi, että lakiesitykseen on kyllä nimenomaan kirjattu seuraamus (liikennevirhemaksu) 1-6 kilometrin ylinopeudesta.

-Ehkä valiokuntatyössä pystymme tämän epäkohdan poistamaan, hän sanoi.

Jari Ronkaisen mukaan lakiesitykseen pitäisi ehdottomasti kirjata, ettei rangaistuskäytäntö tältä osin muutu.

Jani Mäkelä (ps.) ihmetteli, kuinka hallitus voi taata, ettei poliisin rangaistuskynnys muutu ja etteivät peltipoliisien keräämät pienet ylinopeudet muutu virhemaksuiksi huomautusten sijaan.

-Pienet ylitykset voivat johtua mittarivirheistä, vahingoista tai ajotilanteista, eikä niiden kyttääminen suinkaan paranna ajoturvallisuutta.

Kari Kulmala (sin.) pitäisi hyvänä, jos joku valittaisi esimerkiksi kuuden kilometrin ylinopeudesta saamastaan seurauksesta oikeuteen. Silloin lopulta oikeus katsoisi, mikä teko tulee tuomita sakolla, ja mikä menee huomautuksena.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan poliisi vastaa lain valvonnasta, eikä laki ota siihen kantaa.

-Rankaisemiseen liittyy aina harkinta, oli sitten kysymys varkaudesta tai ylinopeudesta. Tämä ei ole lainsäätäjän tehtävä, me teemme lain, jota valvova viranomainen toimeenpanee ja tuomioistuin arvioi.

Bernerin mukaan ylinopeuksista ei tule rahastusautomaattia. Pienin rikkomusmaksu putoaisi 140 eurosta 50 euroon. Kolmesta tai neljästä lievästä ylinopeudesta ei enää seuraisi ajokieltoa.

Moni kansanedustaja kiittelikin sitä, että kortti ei jatkossa enää lähde kuivumaan muutamasta pienestä liikennerikkeestä. Nykykäytäntöä pidettiin epäoikeudenmukaisena erityisesti ammattiautoilijoille, jotka menettävät ajokiellon ajaksi myös työnsä.

Tieliikennelaissa ehdotettu liikenteen virhemaksu olisi rikesakon kaltainen kiinteä maksu. Maksun määrä vaihtelisi teon moitittavuuden mukaan 20-200 euron välillä.

Sulkuviivan värinmuutosta ihmeteltiin

Osa kansanedustajista ihmetteli keltaisen sulkuviivan korvaamista valkoisella. Bernerin mukaan valkoinen näkyy märällä ja pimeällä paremmin.

-Esimerkiksi Ruotsi on jo pitempään käyttänyt vain valkoista maalia.

Ilkka Kari (sd.) oli huolissaan teiden täyttämisestä kameratolpilla.

-Pitäisikö vihdoinkin tehdä tolpista näkyvät ja maalata ne kunnollisilla väreillä, että ihmiset tietäisivät, missä ne vaaran paikat tieliikenteessä ovat?

Bernerin mukaan maalaaminen olisi sallittua nykylainkin aikana, jos niin haluttaisiin.

Jotkut epäilivät, että tolppien maalaaminen saisi aikaan äkkijarrutuksia ja siten heikentäisi liikenneturvallisuutta. Satu Hassi (vihr.) ihmetteli, mikä on sellaisen kuljettajan näkökyky, joka ei tolppia huomaa.

Asiasanat

Uusimmat