Uutiset

Osuuko aprillipilan julkaisu omaan nilkkaan? Mediatutkija uskoo ihmisten lukutaitoon: “Ensimmäinen huhtikuuta on signaali”

Aprillipila on parhaimmillaan herkullisen hauska, joka pakottaa hymyilemään kirjoittajan älylliselle ilotulitukselle. Pahimmillaan pila saa epäilemään, mitä jos juttu on sittenkin oikea. Jotkut sanomalehdet ovat luopuneet omien aprillijuttujen julkaisemisesta, jotta lukijat eivät hämmenny.
Tutkijan mukaan ihmisten medialukutaito virittyy aprillipäivänä.
Tutkijan mukaan ihmisten medialukutaito virittyy aprillipäivänä.

Nopeiden verkkouutisten virrassa saattaa nykyisin käydä niin, että aprillipäivän lehteen tarkoitettu pilauutinen lipsahtaa väärän päivän uutisten joukkoon. Tai sitten voi käydä niin, että lukija luulee aprillipäivän uutista aprillipilaksi, vaikkei se sitä olisikaan.

Osa lehdistä on luopunut aprillipilojen julkaisemisesta. Muun muassa Keskipohjanmaa ja Karjalainen eivät julkaisseet aprillipiloja.

Karjalaisen digituottaja Jani Leinonen kirjoittaa aprillipäivän kolumnissaan, että journalistin ohjeisiin sitoutuneiden sanomalehtien suurin valtti informaatiota pursuvassa nykymaailmassa on se, että lukijat voivat aina luottaa sisällön olevan totta.

– Symboloidaksemme luotettavuutta päätimme jättää aprillipilan kokonaan pois tämänpäiväisestä lehdestä. Sivuja selatessa ei tarvitse miettiä, onkohan joku juttu totta vai ei, Leinonen toteaa kolumnissaan.

Hän lisää, että netti on nykyisin täynnä mitä oudoimpia juttuja, joiden todenperäisyyttä ei voi kuin arvailla.

– Jopa tarkoituksella tehtailluilla valeuutisilla pyritään ohjailemaan ihmisten toimintaa.

Paikallislehdissä pila voi olla etukäteen

Ilmajoki-lehti laittoi aprillipilan hyvissä ajoin etukäteen jo viime keskiviikon lehteen, sillä lehti ilmestyy vain kerran viikossa. Lehden verkkosivuilla on näköislehti, joten aprillipilaa ei voi edes laittaa erikseen aprillipäivän verkkoversioon.

Lehden päätoimittajan Terhi Pirilä-Porvalin mukaan kyse on vanhasta perinteestä. Hän sanoo, että tapa on yleinen monissa paikallislehdissä, joiden ilmestymispäivä ei osu aprillipäivään.

– Ihmiset osaavat odottaa aprillipilaa.

Lehden tämän vuoden aprillipila ylitti valtakunnan uutiskynnyksen. Pirilä-Porvali kertoo, että Ilta-Sanomien toimittaja soitti lehteen ja kysyi uutisesta.

– Ilmeisesti hän oli ensin siinä käsityksessä, että pila on totta.

Pilauutisessa kerrottiin, että Ilmajoen kunnan ympärille rakennetaan susiaita. Juttua varten oli haastateltu oikeaa ihmistä eli kunnan rakennustarkastajaa. Pirilä-Porvalin mukaan rakennustarkastaja oli mukana juonessa.

Päätoimittaja toteaa, että aihe avautuu paikallisille paremmin, sillä ulkopaikkakuntalainen ei ehkä ymmärrä, kuinka iso paikkakunta Ilmajoki on. Susiaidan rakentaminen olisi liian iso urakka.

– Aprillipilan tarkoitushan on, että lukija ensin hetken ajattelee: oikeasti, ai tuollaistakin voidaan tehdä. Jutun tyyli ja maininta 1.4. kuitenkin paljastavat kirjoituksen aprillipilaksi.

Pirilä-Porvali toteaa, että moni on sanonut, että pila oli paras vuosiin.

Medialukutaito virittyy aprillipäivänä

Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Ari Heinonen luottaa lehdenlukijan tajuun ja ymmärrykseen.

– Jos juttu julkaistaan ensimmäinen huhtikuuta, niin en usko, että suomalainen on niin medialukutaidoton, ettei osaisi ottaa vanhaa perinnettä huomioon. Uskon, että lukija ymmärtää, että lehdessä voi olla juttu, joka on tarkoitettu vitsiksi tai ei vakavasti otettavaksi.

Tampereen yliopiston Journalismin, median ja viestinnän tutkimuskeskuksen tutkija Elina Noppari on samoilla linjoilla.

– Ihmisten medialukutaito virittyy aprillipäivänä. Ensimmäinen huhtikuuta on signaali, Noppari sanoo.

Hän toteaa, että aprillipäivä on turvallinen päivä leikitellä, mutta hän myös myöntää, että aina on kuitenkin ihmisiä, jotka ottavat painetun sanan tosissaan.

Jos lehti laittaa aprillipilan aiemmin lehden ilmestymispäivän takia, niin se on Nopparin mielestä ongelmallisempaa.

– Miksei lehti laittaisi aprillipilaa oikeana päivänä verkkoon? Eihän pilailuun tarvitse osallistua, vaikka se olisi vuosikymmeniä vanha perinne.

Nopparin mukaan suomalaisilla on hyvä medialukutaito, mutta moni ei lue lehtiä arkena niin tarkkaan kuin esimerkiksi aprillipäivänä.

Nuoret erottavat faktat mielipiteistä

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaat jakavat herkemmin valeuutisia sosiaalisessa mediassa kuin nuoret ja nuoret aikuiset. Noppari sanoo, että kyseisen tutkimuksen mukaan nuorilla on parempi medialukutaito.

– Nuoret kasvavat nettiympäristössä, ja he erottavat mielipiteet ja faktat paremmin kuin vanhemmat. Nuoret ovat törmänneet trolleihin jo nuoresta pitäen.

Iäkkäämmät opettelevat netin käyttöä aikuisiällä eikä satiiria havaita niin helposti. Noppari tosin huomauttaa, että moni lukee uutisesta vain otsikon ja jakaa sitä sen perusteella.

– Tosin ihmiset jakavat myös uutisia, jotka sopivat heidän omalle ideologialleen tai poliittiselle kannalle, vaikka he tietävät, ettei uutinen ole totta.

Aprillipilat eivät yleensä ole poliittisesti virittyneitä. Yhteiskuntaa sen sijaan saatetaan ivata.

– Aprillipila on parhaimmillaan osuvaa ja oivaltavaa älykästä huumoria tai satiiria.

Kaupallinen yhteistyö