Uutiset

Ota selvää, kellä on pääsy Facebook-tietoihisi – "Profilointia ei voi välttää"

Facebook joutui viikonloppuna myrskyn silmään, kun brittiyhtiö Cambridge Analytican uutisoitiin keränneen 50 miljoonan Facebook-käyttäjän tietoja poliittisiin markkinointitarkoituksiin ilman lupaa. Käyttäjien tiedot päätyivät analytiikkayhtiölle Thisisyourdigitallife-persoonallisuustestin kautta, joka keräsi salaa tietoja myös käyttäjien ystäväpiiriltä.

Helmikuussa uutisoitiin myös Miltä näyttäisit elokuvatähtenä -sovelluksesta, joka pyytää käyttäjältä pääsyä tämän Facebook-tietoihin. Sovelluksen käyttöehdoissa kerrotaan, että sillä on oikeus välittää tietoja eteenpäin markkinointiin ja kolmansille osapuolille.

Harva lukee testien ja sovellusten käyttöehtoja, vaikka pitäisi. Ylipäätään käyttäjän tulisi olla perillä siitä, millä sovelluksilla on lupa päästä käsiksi hänen tietoihinsa Facebookissa, sanoo sosiaalisen median asiantuntija ja yrittäjä Harto Pönkä Lännen Medialle.

-Tämä on oppimisen paikka jokaiselle, joka on hyväksynyt tällaisia testejä Facebookkiinsa. Viimeistään nyt kaikkien kannattaa mennä katsomaan omat Facebook-sovelluksensa ja poistaa niistä joka ikinen, joka ei ole juuri nyt ollut käytössä, Harto Pönkä neuvoo.

-Jos joku oikeasti tärkeä sovellus menee, sovellus kysyy luvan uudestaan. Sen parempi, mitä vähemmän sovelluksia on hyväksytty. Sitä vähemmän meistä kaikista joukkona liikkuu tietoa eteenpäin.

Pelien ja testien lisäksi dataa siirtyy kaikenlaisissa sovelluksissa aina sukututkimuksesta lukulistoihin. Jokaisen kohdalla pitäisi muistaa, että käyttäjätiedot voivat mennä muillekin tahoille kuin sille, jolle luvan tietoihin on alun perin antanut.

Testien välttäminen ei auta

Kukaan ei tiedä, kuinka moni Facebook-sovellus on käyttänyt tietoja käyttäjien profiloimiseen, vaikuttamiseen tai kohdennettuun markkinointiin, Harto Pönkä kertoo.

-Tiedämme Cambridge Analytican tapauksesta vain tietovuodon ansiosta. Facebookissa on todella paljon sovelluksia, jotka ovat mahdollistaneet ja osin mahdollistavat edelleen käyttäjätietojen siirtymisen Facebookin ulkopuolelle. Ilman paljastuksia emme tiedä, mihin dataa on käytetty, Pönkä toteaa.

Hänen mukaansa käyttäjä ei voi välttää profilointia tai vaikutusyrityksiä edes sillä, että jättää testit tekemättä ja sovellukset käyttämättä.

-Voit olla osa kohderyhmiä, joihin halutaan vaikuttaa, ilman että olet tehnyt yhtäkään testiä, Pönkä kertoo.

Käyttäjätietojen kerääminen perustuu Pöngän mukaan massakohderyhmien löytämiseen ja ison mittakaavan vaikuttamiseen. Jos data on riittävän tarkkaa ja sitä on tarpeeksi paljon, voidaan vaikuttaminen suunnata myös tiettyihin pieniin kohderyhmiin. Näin Cambridge Analytican on kerrottu tehneen.

-Pohjimmiltaan Cambridge Analytican tapauksessa on kyse siitä, että markkinointikeinoja käytetään poliittisiin tarkoituksiin. Sinänsä tämä ei ole uutta markkinoinnin puolella.

Kun dataa käyttäjistä on tarpeeksi paljon, sitä voidaan seuloa ja siihen voidaan yhdistää muita tietoja käyttäjistä. Isosta tietomäärästä voidaan sitten löytää hakuehtoja, joilla saavutetaan tietyntyyppisiä Facebook-käyttäjiä.

Datan seulontaan perustuvia hakuehtoja voidaan käyttää suoraan Facebookin omaan mainoskoneeseen, joka kohdentaa mainoksia esimerkiksi kiinnostuksenkohteiden tai sivutykkäysten perusteella. Profiloinnilla löydetään sellaiset käyttäjät, joihin halutaan vaikuttaa.

-Kohderyhmänä ovat periaatteessa kaikki Facebookin käyttäjät, Pönkä kertoo.

Yksittäisen käyttäjän kohdalla Facebook-sovellusten tietojenkeruu voi näkyä roskapostina tai kohdennettuna markkinointina. Käyttäjäehdoissa voidaan antaa lupa esimerkiksi sähköpostimarkkinointiin.

Uusi tietosuoja-asetus pakottaa Facebookin toimimaan

Cambridge Analytica käytti salaa keräämiään tietoja Donald Trumpin presidentinvaalikampanjan kohdennettuun mainontaan. Facebook on kertonut, ettei analytiikkayhtiöllä ollut lupaa käyttäjätietojen käyttöön.

Pöngän mukaan sovelluspalveluntarjoajat eivät välttämättä noudata Facebookin ehtoja tai ne saattavat kiertää säännöt esimerkiksi yrityskaupoilla.

-Jos sovelluksen ostaa joku myy yritys, data on sen yrityksen ja sen tytäryhtiöiden käytössä. On tavallista, että eri käyttöehdoissa on rajattu, että tietoja saa käyttää vaan niihin tarkoituksiin, joihin käyttäjä antaa luvan.

Toukokuun lopussa tulee voimaan EU:n uusi tietosuoja-asetus, joka koskee kaikkia henkilörekistereitä. Facebook toimii myös EU:n alueella, joten sen täytyy tehdä jotain käyttäjätietojen väärinkäytöksille.

Tietosuoja-asetuksen mukaan reksiterinpitäjät, kuten Facebook, joutuvat vastaamaan siitä, kelle he ovat luovuttaneet tietoja. Jos käyttäjä poistaa tietonsa Facebookista, sen pitäisi pyytää muitakin yrityksiä poistamaan tiedot käyttäjästä.

-Asetuksen ansiosta kuka tahansa Facebookin tai sovellusten käyttäjä voi kysyä, mitä tietoja hänestä on ja mihin niitä on käytetty ja luovutettu. Se tuo lisää työkaluja valvontaan, Pönkä toteaa.

Kun Facebook haluaa jatkossakin saada EU-kansalaisia mainostuloja ja pitää heidät käyttäjinä, sen on pakko toteuttaa asetuksen vaatimukset. Jos ei toteuta, sanktiot ovat kovat.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic