Uutiset

Oulu suunnittelee museotoiminnan rajua leikkausta - Hakee samalla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi

Museot vetävät Suomessa aiempaa enemmän ihmisiä. Kävijämäärät kasvavat erityisesti isoimmissa kaupungeissa, paitsi Oulussa.

Oulu laahaa museotoiminnan perässä ja esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseossa kävijöitä on vuodessa vain noin 20 000.

-Oulun kokoisessa kaupungissa kävijämäärän pitäisi olla lähellä sataa tuhatta eli keskimäärin 70 000–80 000 kävijää vuodessa. Noin 200 000 asukkaan Oulussa näin ei tapahdu. Siellä ollaan aika paljon jäljessä, sanoo Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet.

Samaan aikaan kun Oulussa pohditaan museotoiminnan rajua supistamista ja merkittävien museorakennusten myymistä, kaupunki aikoo hakea Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -titteliä. Tämä kuulostaa monen korvissa yhdistelmälle, jossa kulttuurin merkitystä kaupungille ei ole ymmärretty loppuun asti.

-Samaan aikaan kun Oulu havittelee kulttuuripääkaupungiksi, kaupunki harkitsee maakuntamuseon ja Yli-Iin Kierikkikeskuksen palkitun päärakennuksen myymistä. Tällainen kuulostaa ällistyttävältä, kun muissa kaupungeissa suunnitellaan museotilojen laajentamista, pääjohtaja lataa.

Talousongelmia ratkovassa kaupungissa valtuutetut joutuvat miettimään supistetaanko nykyistä museotoimintaa, korjataanko nykyinen vanha museorakennus Ainola, vai rakennetaanko kokonaan uusi keskus, jossa museotoimintaa voitaisiin kehittää eteenpäin.

Historiallisen Ainolan lisäksi myyntilistalle on joutumassa kivikauden historiaan keskittyneen Kierikkikeskuksen päärakennus.

-Toivon, että kaupungissa katsotaan pitkälle tulevaisuuteen, kun näitä ratkaisuja tehdään. Johtajana ei missään nimessä toivo sitä, että tiloja supistetaan, jos parempaa ei ole tulevaisuudessa tiedossa, museo- ja tiedekeskus Luupin johtaja Jonna-Marleena Härö sanoo.

Härön mukaan Oulussa museotoiminta ja perusnäyttelyiden kehittäminen on pahasti jäljessä, koska rahoitusta ei ole riittävästi. Tällä hetkellä museon rahat menevät toiminnan ylläpitämiseen, muun toiminnan kehittämiseen ne eivät riitä.

-Oulun kilpailevat ja vetovoimaiset kaupungit lisäävät käyntikohteiden määrää, ja niissä syntyy jopa uusia museoita. Toivon, että supistamiselle löytyy vaihtoehtoinen tie. Toivon, että kuntalaiset ja päättäjät innostuvat meistä ja haluavat kehittää Oulua myös tässä suhteessa, Härö sanoo.

Museotoiminnan lasku leikkaisi valtionrahoista

Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet heittää lisää paineita oululaisille päättäjille. Hän sanoo, että jos museotoimintaa supistetaan liikaa, se voi vaikuttaa myös valtion myöntämään rahoitukseen.

-Pohjois-Pohjanmaan museo on maakuntamuseo, joka saa henkilötyövuosiin perustuvaa valtion rahoitusta. Jos ministeriössä katsotaan, että museotoiminta on ajettu liian alas tai säästöjä haetaan tilojen osalta, se voi vaikuttaa valtionosuuksiin.

Kostetin mukaan opetusministeriöstä on oltu häneen yhteydessä liittyen Oulun museotilanteeseen, mutta ministeriön mukaan mitään neuvotteluja kaupungin ja ministeriön välillä ei ole käyty.

-Oulusta ei ole tullut virallista yhteydenottoa, mutta tiedämme, että asiasta on erilaisia näkemyksiä. En voi kommentoida asiaa, koska mitään konkreettista tietoa siitä, mitä aiotaan tehdä, ei ole, kulttuuriasianneuvos Päivi Salonen opetusministeriöstä sanoo.

Tampere on museoiden eliittiä

Kostetin mukaan suomalaisen museoelämän ehdoton keskus on Tampere, jonka jälkeen hyvässä vauhdissa tulevat Helsinki ja pääkaupunkiseudun kaupungit sekä Turku.

Kostetin mukaan myös Rovaniemen museotoimi on hyvä esimerkki siitä, miten myös pienissä kaupungeissa on onnistuttu luomaa uutta pöhinää kulttuurielämään. Toukokuussa 2011 Rovaniemellä avattiin uusi taidemuseo Korundi.

-Monet museot ovat saaneet uudenlaista potkua. Museokortti on piristänyt toimintaa ja se on ollut hyvä keino saada uusia asiakkaita. Museokortin lisäksi kävijämääriä ovat lisänneet museoiden uudenlaiset näyttelyt.

Museot kaipaavat mesenaatteja ja ystäväyhdistyksiä

Suomessa museotoiminta on tällä hetkellä vakaalla pohjalla myös taloudellisesti.

Kostet ei usko, että museotoiminnan rahoittaminen siirtyisi yksityisten rahoittajien varaan, mutta museot sekä yksittäiset näyttelyt kaipasivat ystäväyhdistyksiä sekä mesenaatteja, jotka voivat rahoittaa tai hankkia rahoitusta eri lähteistä.

-Museoita on säätiöity 2000-luvun alkupuolella, kuten valtion taidemuseon säätiöittäminen Kansallisgalleriaksi. Meillä on myös muita hyviä säätiöpohjalta toimia museoita, kuten Tieliikennemuseo Mobilia Kangasalla ja Rautatiemuseo Hyvinkäällä.

-Toivoisin, että meille tulisi enemmän ystäväyhdistyksiä, jotka voisivat hakea rahoitusta eri rahastoista ja siten voisivat tukea museoiden toimintaa rahallisesti, Kostet sanoo.

Historia säilyy huippumodernissa kokoelmakeskuksessa

Keväällä 2016 Museovirasto avasi huippumodernin kokoelma- ja konservointikeskuksen Vantaan Hakkilaan.

Kokoelma- ja konservointikeskus on paikka, jossa säilytetään ja kunnostetaan Kansallismuseon esineistöä ja kokoelmia.

Kostetin mukaan tilat ja tarvittava teknologia ovat maailman huippua, mikä mahdollistaa vanhojen esineiden perusteellisen konservoinnin ja tutkimisen.

Tällä hetkellä Vantaalle on tuotu 20 000 historiallista esinettä, josta ne saadaan myös nopeasti näyttelykäyttöön.

-Tämä on meille todella tärkeä paikka, ja jokaisella alueella pitäisi olla vastanalainen paikka, jonne maakunta- ja aluemuseoiden kokoelmia voidaan tuoda, Kostet sanoo.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic