Uutiset

Paavo Väyrysen kova uhkakuva: Venäjä iskisi kriisissä ensimmäisenä Nato-Suomeen - Suomalaisten köyhyys jouhtuu eurosta

Kansanliikkeen presidenttiehdokas Paavo Väyrynen saapuu hyväntuulisena haastatteluun Helsingin kylmästä viimasta. Takana on ollut tv-tentti, mutta väsymys ei paina.

-Kun koolla on kahdeksan ehdokasta, niin ei siinä kovin syvällisesti ehdi keskustella. Odotan pääseväni toiselle kierrokselle, jotta pääsen kunnolla haastamaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä.

 

Selvä viesti Natosta

Väyrysen peruskauraa ovat ulko- ja turvallisuuspoliittiset kiemurat. Veteraanipoliitikolla on selvä viesti sotilasliitto Natosta.

-On hyvä, että Nato on olemassa, mutta Suomen ei pidä siihen liittyä, eikä muutenkaan liittoutua sotilaallisesti. On Suomen ja koko Pohjois-Euroopan etu, että pysymme sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.

Väyrysen mukaan Suomeen ei kohdistu sellaista erillistä sotilaallista uhkaa, joka voisi uhata maatamme.

-Jos on tulossa laajempi selkkaus, niin meidän pitää tehdä kaikkemme sen estämiseksi. Voimme vaikuttaa tähän pysymällä liittoutumattomana.

Mahdollisessa kriisissä Venäjän ensimmäiset iskut osuisivat meihin, jos Suomi olisi Nato-maa. Emmehän me tätä halua.

Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on ehdokkaan mielestä kannatettavaa, mutta syvää puolustusliittoa ei pidä suunnitella.

-Sama pätee EU:hun; ei yhteistä puolustusta. Jos Suomi olisi sellaisessa mukana, niin se toisi kovemmat sotilaalliset velvoitteet kuin mitä on Natossa.

 

Sotaharjoituksilla myös poliittinen merkitys

Viime viikkoina on puhuttu paljon suuresta kansainvälisestä sotaharjoituksesta, joka pidettäisiin Suomen maaperällä.

Väyrynen suhtautuu periaatteessa harjoituksiin myönteisesti, mutta on epäileväinen, jos harjoituksiin tulisi muidenkin kuin vain Ruotsin maajoukkoja.

Hän muistuttaa, että harjoituksilla on myös poliittinen merkitys.

 

Keskustan meno ei miellytä

Väyrynen on keskustan kunniapuheenjohtaja, mutta hän on perustanut oman kansalaispuolueen. Nykykeskustan meno ei häntä miellytä.

-Liityin aikoinaan keskustaan, koska se harjoitti voimakasta aluepolitiikkaa, puolusti maakuntia ja vastusti keskittämistä.

 

Nykyinen keskustajohtoinen hallitus on toteuttanut metropolipolitiikkaa vielä voimakkaammin kuin edellinen. Hänen mukaansa on käsittämätöntä, miten satoja tuhansia suomalaisia yritetään siirtää pääkaupunkiseudulle.

-Kehitys ei ole millään lailla järkevää.

 

Tukisi köyhyyden poistamista

Presidenttinä Väyrynen tukisi köyhyyden poistamista.

-Meillä on monenlaista köyhyyttä, eläkeläisiä, lapsiperheitä ja köyhiä työssä käyviä. On puhuttu, että jopa 100 000 lasta elää köyhyydessä.

Väyrynen muistuttaa, että keskustelu maahanmuuttajien ja suomalaisten hyvinvoinnista ei ole tasapainossa.

-Pitäisi muistaa, että kantasuomalaistenkin asiat täytyy saada kuntoon.

Ehdokkaalla on selvä kanta, mistä köyhyys johtuu.

-Tärkein syy on euroon meno. Ruotsissa kansantalous on kasvanut kymmenessä vuodessa neljänneksen. Suomessa kansantalous on edelleen pienempi kuin mitä se oli ennen kansainvälistä lamaa. Palkat eivät ole nousseet, etuuksia on leikattu. Tämä näkyy.

Väyrysen mukaan euroalueesta pitäisi päästä eroon jos suinkin mahdollista.

-Euroaluetta kehitetään liittovaltioksi. Monet eivät ymmärrä, mihin tämä johtaa. Se tarkoittaisi sitä, että itsenäisyytemme lakkaisi.

 

Ovet auki joka suuntaan

Presidentin armahdus- ja nimitysoikeudet Väyrynen säilyttäisi ennallaan.

Presidenttinä Väyrynen pitäisi ovet auki joka suuntaan. Ensimmäisiä valtiovierailuja tehtäisiin perinteisesti Ruotsiin, Viroon ja Venäjälle.

-Venäjän presidentti Vladimir Putinin olen tavannut useaan kertaan, ensimmäisen kerran jo 1990-luvun alussa. Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia hän ei ole tavannut.

 

Väyrynen sanoo, että presidentin tehtävä on keskittyä omiin virkatehtäviin eli vaalia maan itsenäisyyttä ja keskittyä laajasti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Perustaisiko hän presidentillisiä työryhmiä?

Pienen harkinnan jälkeen hän myöntää, että miksipä ei.

-Kestävän kehityksen työryhmä voisi olla sellainen. Työryhmässä mietittäisiin kansan kahtiajakoa, köyhyyden poistamista ja koko maan tasapuolista kehittämistä.

 

 

 

Itseluottamus ei petä
Tutkija Markku Jokisipilä arvioi Viimeisenä mukaan tullut suomalaisen politiikan 71-vuotias ikiliikkuja on nyt ehdolla presidentiksi neljättä kertaa. Aiemmilla kerroilla Väyrynen on ollut kerran kakkosena ja kahdesti kolmantena. Vuonna 2012 hän putosi toiselta kierrokselta vain 37720 äänellä.Väyrynen tuo kisaan ehdottomasti pisimmän poliittisen ansioluettelon. Ministerivuorokausien määrässä (5997) hänen edellään Suomessa on vain Johannes Virolainen. Eduskuntaan hän nousi jo vuonna 1970. Yli 10 vuotta ulkoministerinä ja lähes 16 vuotta europarlamentaarikkona takaavat, että ulkopolitiikan substanssi on hallussa. Tietoa, argumentointitaitoa ja näkemystä riittää.Väyrysen mukaantulo sähköistää vaalin asetelmia. Häntä ei vaivaa turha kainous edes suhteessa istuvaan presidentti Sauli Niinistöön eikä itseluottamus petä tiukimmissakaan tilanteissa. Monen kilpailijan on petrattava juoksuaan, mikäli aikovat pitää Keminmaan konkarin takanaan. Väyrynen on EU-, euro- ja maahanmuuttokriittinen sekä Nato-vastainen aluepoliitikko, joka voi viedä ääniä niin Laura Huhtasaarelta, Merja Kyllöseltä kuin Matti Vanhaseltakin. Helpolla ei tule tenteissä pääsemään Niinistökään.Tällä vuosikymmenellä hänen urallaan on riittänyt monenlaisia käänteitä, muun muassa putoaminen eduskunnasta 2011, kaksi hävittyä keskustan puheenjohtajavaalia, kansanedustajuudesta kieltäytyminen vuonna 2015 ministerinpaikan Sipilän hallituksessa jäätyä haaveeksi ja oman Kansalaispuolueen perustaminen 2016. Keskustan sijaan hän onkin nyt valitsijayhdistyksen ehdokas. Kirjoittaja on Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja ja Lännen Median presidenttivaalin asiantuntija. 

Asiasanat