Uutiset

Puheenvuoro: Pakko sopii huonosti testeihin ja rokotuksiin – Suomessa henkilökohtaisella koskemattomuudella on vahva suoja

Kuva: Arttu Laitala
Kuva: Arttu Laitala

Viime elokuussa kerrottiin, että pakolliset koronatestit tulevat rajoille mahdollisimman pian. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan tarkkaa ajankohtaa ei toistaiseksi voinut ilmoittaa, koska viranomaiset tarvitsisivat valmisteluaikaa.

No, ei ole tullut pakkotestejä.

Monet ihmettelevät nyt, miksi ei, kun muuntunut koronavirus uhkaa levitä rajojen yli voimalla Suomeenkin. Esimerkiksi Italia vaatii tulijoilta negatiivisen koronatestin, ja siellä on myös maskipakko.

Suomen rajanylityspaikoilla tarjottuihin testeihin on osallistunut paikoin alle puolet tulijoista. Testaus on laajenemassa, mutta osallistuminen on edelleen vapaaehtoista.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) vaati äskettäin, että maahantulon yhteydessä tehtävä pakkotesti sisällytettäisiin eduskunnan käsiteltävänä olevaan tartuntatautilain muutokseen. Hallituksen esityksessä pakkoa ei ole.

Peruspalveluministeri
Krista Kiuru (sd.) ehti kertoa viime elokuussa, että riskimaista tulevat joutuvat pakkokaranteeniin. Sen uhkauksen oikeuskansleri Tuomas Pöysti ampui alas jo seuraavana päivänä: hallitus ei voi määrätä pakkokaranteenia vaan karanteenipäätökset ovat viranomaisten vastuulla.

Pakosta on puhuttu myös rokotusten yhteydessä. Osa suomalaisista olisi valmis määräämään koronarokotteen jokaiselle, kun niin moni empii tai kieltäytyy rokotuksista. On vedottu laumasuojaan ja kehotettu ajattelemaan muita ihmisiä itsekkäiden pelkojen sijaan.

Miksi pakko on niin vaikea ottaa käyttöön Suomessa? Siihen on historialliset ja lainsäädännölliset syynsä.

Tartuntatautilain mukaan pakottaminen on mahdollista esimerkiksi, ”jos kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi”. Korona ei ole niin tappava, että määritelmä täyttyisi.

Valmiuslaki antaisi monessa asiassa laajemmat pakkokeinot, mutta niin vahvaa lakia ei haluta käyttää uudelleen.

Kaiken pohjalla ovat perustuslakiin kirjatut vapausoikeudet ja niiden taustalla puolestaan kansainväliset ihmisoikeudet. Länsimaisissa demokratioissa henkilökohtaiset vapausoikeudet ovat laajat, Pohjoismaissa ehkä vielä laajemmat kuin muualla Euroopassa. Tarkoitus on suojata yksilöä julkisen vallan puuttumiselta, jolla on historiallisesti ollut kohtalokkaita seurauksia.

Perusoikeuksia punnitaan aina vastakkain, jos ne joutuvat ristiriitaan. Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen on punnittu niin tärkeäksi, että lainsäätäjä on perinteisesti kavahtanut pakkoa perustuslakia alempien lakien säätämisessä.

Suomalaiset ovat niin tolkun väkeä, että ilman pakkoa on tähän asti selvitty monesta kriisistä. Siihen voinee luottaa tälläkin kertaa.

Kirjoittaja on Lännen Median tuottaja.

Uusimmat

Fingerpori

comic