Uutiset

Paljon puhetta, vähän vähennyksiä: Suomen lanseeraamat nokipölytalkoot etenevät, mutta saunamaa itse on päästöjen vähentämisessä arktisten maiden hännänhuippu

Mustasta hiilestä eli nokipölystä Vladimir Putinin kanssa keskustellut presidentti Sauli Niinistö sanoo, että Venäjällä asia on "otettu vakavasti". Veturiksi pyrkineen Suomen oma päästövähennystahti on jäämässä Arktisen neuvoston maista heikoimmaksi, jos tietojen toimittamisesta luistanutta naapuria ei huomioida.
Öljy- ja kaasukentillä tapahtuva ylijäämän poltto eli soihdutus on iso mustan hiilen päästölähde Venäjällä. Soihdutuksen määrä öljytonnia kohden näyttää asiantuntijan mukaan vähentyneen. Kuva: Dmitry Beliakov/REX
Öljy- ja kaasukentillä tapahtuva ylijäämän poltto eli soihdutus on iso mustan hiilen päästölähde Venäjällä. Soihdutuksen määrä öljytonnia kohden näyttää asiantuntijan mukaan vähentyneen. Kuva: Dmitry Beliakov/REX

Olen hyvin tyytyväinen kuultuani presidentiltä, että Venäjä on ottanut haasteen vakavasti.

Näin lyhyesti presidentti Sauli Niinistö kommentoi keskiviikkona Venäjän-kollega Vladimir Putinin kanssa käymäänsä keskustelua mustasta hiilestä eli nokipölystä.

Vaikka Niinistö ei avannut asiaa tämän enempää tiedotustilaisuudessa eikä Lännen Median pyynnöstä huolimatta myöhemminkään, ei väite asian etenemisestä vaikuta tuulesta temmatulta.

– Venäjä tukee – toisin kuin Yhdysvallat – edelleen yhteistä tavoitetta päästöjen vähentämiseksi, huomauttaa professori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta.

Veturin roolista huolimatta Suomen oma päästökehitys on Pohjoismaiden heikoin.

Venäjä mukana, Trumpin Yhdysvallat irtautui

Suomi piti mustaa hiiltä vahvasti esillä toukokuussa päättyneellä puheenjohtajuuskaudellaan Arktisessa neuvostossa ja kutsui koko maailman “musta hiili -talkoisiin”

Arktiset maat ovatkin sitoutuneet tavoitteeseen, jonka mukaan nokipölypäästöjä vähennetään 25-33 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Vertailuvuosi on 2013.

Yhdysvallat on ottanut Donald Trumpin kaudella takapakkia, eikä maa enää katso linjauksen sitovan itseään. Perusteluina ovat päästöihin ja niiden mittaamiseen liittyvä epävarmuus.

Venäjä siis sen sijaan seisoo ainakin virallisesti sitoumuksen takana muiden arktisten maiden tavoin.

Tietoja ei ole annettu, mutta toiveita on

Maailman suurimmat mustan hiilen päästäjät löytyvät Aasiasta, mutta ilmastolle pohjoisilla päästöillä on huomattavasti määräänsä suurempi merkitys.

Tässä joukossa Venäjän päästöt ovat mittavimmat, ja sen osuus on arviolta lähes puolet arktisten maiden kokonaispäästöistä. Lukuja on tosin jouduttu pitkälti arvioimaan mutkien kautta.

– Venäjä ei kyennyt toimittamaan tietoja Arktisen neuvoston mustahiilityöryhmän raporttiin, sanoo työryhmän puheenjohtajuuden vastikään Islantiin luovuttanut Hildén.

Raportti saatiin pakettiin Suomen puheenjohtajuuskauden lopulla, ja Hildénin mukaan Venäjä aktivoitui työn loppuvaiheessa selvästi.

– On toiveita, että uusia tietoja saadaan Islannin puheenjohtajakauden aikana

Soihdutuksen suhteelliset päästöt ovat vähentyneet

Merkittävimpiä nokipölyn lähteitä Venäjällä on öljyn- ja kaasuntuotantoon liittyvän ylijäämän poltto eli soihdutus, ja sen käyttäjänä maa on myös globaalisti kärkipaikoilla.

Soihdutusta pystytään seuraamaan jatkuvasti paremmin muun muassa satellitteilla, joten tiedon saanti ei ole vain Venäjän oman ilmoituksen varassa.

Määrällisesti soihdutus ja samalla todennäköisesti myös sen päästöt ovat pysyneet viime vuosina ennallaan. Samaan aikaan öljyntuotannon määrä on kasvanut, joten päästöt tuotettua öljytonnia kohden ovat mahdollisesti laskeneet.

– Venäjällä on tavoitteet soihdutuksen vähentämiselle ja vuonna 2012 on astunut voimaan presidentin määräys, joka kohdentaa sakkoja soihduttaville yhtiöille, sanoo erityisasiantuntija Kaarle Kupiainen ympäristöministeriöstä.

Hän työskentelee ministeriössä mustahiilipäästöjen vähentämisen ja sitä koskevan kansainvälisen yhteistyön parissa.

Siperian palojen päästöistä ei ole vielä arvioita

Erittäin merkittävä päästölähde on myös biomassan poltto tai sen palaminen metsäpaloissa.

Arktisen neuvoston mustahiilityöryhmän arvion mukaan metsäpalojen merkitys päästölähteenä on yleisesti ottaen jopa verrattavissa soihdutukseen.

Tänä kesänä Siperiassa on riehunut ja riehuu edelleen ennätyksellisen laajoja paloja. Niiden päästöanalyysejä ei vielä ole, mutta ilmastovaikutuksen suhteen kyse voi olla mittavasta murheesta.

– Käytännössä ne (päästöt) tapahtuvat suoraan arktisella alueella, Kupiainen huomauttaa.

Muun muassa ympäristöjärjestöt syyttävät Venäjää hidastelusta palojen sammuttamisessa. Hildénin mukaan metsäpalo-ongelma on kuitenkin maassa tiedostettu, mutta olosuhteet ovat erityisesti tiettömien taipaleiden takana haasteellisia.

Jotkin palot ovat myös luonnollisia, ja niillä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä.

– Osa paloista on varmasti “turhia”, Hildén myöntää.

Länsiautojen vaatimukset vaikuttavat Venäjälläkin

Myös tekniikaltaan vanhentunut teollisuus ja erityisesti voimalaitokset ovat suuri nokipölyn päästölähde.

Presidenttien puheissa vilahtanut ympäristöyhteistyö saattaakin hyvin sisältää erityisesti suomalaisen laitostekniikan ja siihen liittyvän tietotaidon vientiä.

– Mustan hiilen päästövähennysratkaisut ovat käytännössä aina sellaisia, joilla vähennetään muitakin päästöjä, Kupiainen huomauttaa.

Liikenteen puolella päästöjä vähentää todennäköisesti Euroopassa tapahtuva kehitys, sillä Venäjällä käytettävä autotekniikka on vahvasti länsiperäistä.

– Venäjällä vaikuttavat länsimaissa omaksutut autojen päästöstandardit, vaikka niitä ei muodollisesti olisikaan pantu toimeen, Hildén sanoo.

Autokannan uusiutuminen, erityisesti dieselautojen hiukkassuodatuksen tehostuminen tai dieselin käytön väheneminen leikannevat nokipölypäästöjä vähitellen.

– Tosin autoistuminen voi ulosmitata teknologian tuomia päästövähennyksiä, Kupiainen miettii.

Entä Suomen omat päästöt? Ei hyvältä näytä

Suomen ottama vetäjän rooli nokipölypäästöjen vähentämisessä on jossain määrin erikoinen, sillä Arktisen neuvoston maiden joukossa sen omat päästövähennykset vuoteen 2025 mennessä näyttävät jäävän 19 prosenttiin.

Luku on ylivoimaisesti joukon vaatimattomin, jos tietojen toimittamisesta luistanutta Venäjää ei huomioida.

Toiseksi hitaimmaksi jäävän Norjan linja johtaa raportin mukaan 28, Ruotsin 30 ja Tanskan 40 prosentin päästövähennyksiin.

Kyse on keväällä julkistettuun raporttiin sisältyvästä arviosta, joka perustui maiden voimassa oleviin päätöksiin ja lainsäädäntöön. Suomen kohdalla asia ei ole ratkaisevasti muuttunut.

Kotitalouksilla iso rooli: katse taas kiukaisiin

Kaksijakoiselta vaikuttava tilanne johtuu Hildénin mukaan osittain maiden erilaisista lähtökohdista.

– Suomessa on ilmanlaatuun kiinnitetty huomiota jo verrattain pitkään, ja “helpot” vähennyskohteet on jo putsattu.

Selitys pätee vain verrattaessa Suomea esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Venäjään, mutta ei muihin Pohjoismaihin. Niiden joukossa Suomi on määrällisesti suurin mustan hiilen päästäjä ja vähennystahtikin on hitain.

Edellisen hallituksen päätös kivihiilen energiakäytön lopettamisesta ei juurikaan tule vaikuttamaan Suomen päästöihin, sillä suurissa laitoksissa savukaasun hiukkaspuhdistus on tehokasta.

Yksi likaisia tilastoja selittävä tekijä on saunominen ja muu puun pienpoltto kotitalouksissa. Vähäpäästöisempien tulisijojen kehitys etenee, mutta tueksi tarvittaisiin myös poliittisia päätöksiä.

– Muut Pohjoismaat ovat ottaneet käyttöön tiukempia keinoja pienpolton päästöjen vähentämiseksi, Hildén huomauttaa.

Musta hiili eli nokipöly

Musta hiili on palamisessa syntyvää epäorgaanista hiiltä.

Ympäristöön liittyvässä keskustelussa mustalla hiilellä viitataan yleensä ilmavirtausten mukana kulkeutuviin, mustaa hiiltä sisältäviin aerosoleihin, joista käytetään myös nimitystä nokipöly.

Ilmassa musta hiili imee voimakkaasti auringon valoa ja lämmittää ilmakehää.

Nokipöly kulkee ilmavirtojen mukana vain muutamia päiviä. Maanpinnalla ilmastovaikutus sen sijaan jatkuu pitkään.

Arktisen alueen jäätiköille ja lumelle laskeutuva nokipöly vähentää niiden heijastusvaikutusta eli albedoa.

Tämä pahentaa ilmaston lämpenemistä sekä suoraan että voimistamalla jäätiköiden sulamista.

Arktisen neuvoston jäsenmaiden osuus maailman nokipölypäästöistä on kuusi prosenttia.

Osuus arktisen alueen lämpenemisestä mustan hiilen vuoksi on kuitenkin paljon suurempi, noin kolmannes.

Uusimmat