Uutiset

Pallo palautui poliitikoille – Tutkimustulokset työllistymisestä ovat niin kuin ne tulkitaan

Aktiivimallin, kilpailukykysopimuksen ja perustulon työllisyysvaikutusten tutkimisessa on päädytty samankaltaiseen lopputulokseen: toimenpiteiden täsmällistä tehoa on vaikeaa mitata. Valta palautuu poliitikoille, kun kukin puolue voi poimia itselleen parhaiten sopivan tulkinnan, kirjoittaa Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.
Kuva: Joel Maisalmi
Kuva: Joel Maisalmi

Mitä yhteistä on kilpailukykysopimuksella, aktiivimallilla ja perustulolla? Ainakin työllisyyspolitiikka, yksilön toimeentuloon liittyvät kysymykset sekä ideologiset intohimot.

Kaikkien edellä mainittujen tehoa on myös tutkittu, mutta yksiselitteistä vastausta niiden toimivuudesta ei ole saatu. Päätöksenteon tueksi on haluttu faktoja, mutta lopulta pallo on pompannut takaisin poliitikoille.

 

Aloitetaan työttömien patisteluun kehitetystä aktiivimallista, johon sisältyvän leikkurin hallitus on päättänyt purkaa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen ydinviesti oli, että aktiivimalli kasvatti työttömien taloudellisia kannustimia lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiseen. Ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien työllistyminen kasvoi.

Tutkijoiden mukaan mallin työllisyysvaikutuksia on kuitenkin vaikea erottaa hyvän työllisyystilanteen vaikutuksista, minkä vuoksi vaikutuksista ei pystytty antamaan täsmällisiä lukuja. Malli otettiin käyttöön aikana, jolloin työllisyys oli vahvassa kasvussa eikä sopivaa verrokkiryhmää ollut.

 

Käynnissä olevalla työmarkkinakierroksella hiertää kilpailukykysopimukseen (kiky) sisältyvä lisätyöaika. Myös kikyn vaikuttavuuteen liittyvää tutkimustietoa on kyseenalaistettu.

Etlan elokuussa julkaiseman selvityksen mukaan kiky nosti työllisyyttä ja paransi kilpailukykyä. Työajan pidennyksen jääminen pysyväksi lisäisi työllisyyttä 8 000–16 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä. Kikyn työllisyysvaikutukset kaikkiaan olisivat 20 000–42 000 työllistä.

Haarukka minimin ja maksimin välillä on iso. Selvitystä kyseenalaistettiin myös empiirisen aineiston ja kattavan taustamateriaalin puutteiden takia. Johtopäätös oli, että kiky vaikuttaa mutta epäselväksi jäi, kuinka paljon.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus kertoi aktiivimallin vaikutuksia selvittäneestä tutkimuksestaan viikko sitten. Mallin todellisten työllisyysvaikutusten selvittäminen osoittautui vaikeaksi. Kuva: Arttu Laitala
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus kertoi aktiivimallin vaikutuksia selvittäneestä tutkimuksestaan viikko sitten. Mallin todellisten työllisyysvaikutusten selvittäminen osoittautui vaikeaksi. Kuva: Arttu Laitala

Sitten on perustulo, joka tämänhetkisen keskustelun vähäisyydestä päätellen tuli ja meni. Perustuloa testattiin kokeilulla, johon arvottiin 2 000 työtöntä. Tavoitteena oli selvittää, onko 560 euron lisätulo riittävä kannustin työllistymiseen.

Perustulo ei lisännyt ensimmäisenä kokeiluvuonna osallistujien työllisyyttä, mutta kokeiluun osallistuneet kokivat hyvinvointinsa parantuneen.

Kokeilua luonnehdittiin torsoksi. Monta asiaa olisi pitänyt tehdä toisin alkaen laajemmasta otannasta ja pidemmästä kestosta. Lopputuloksena oli selvitys, josta jokainen puolue saattoi valita itselleen parhaiten sopivat tulkinnat.

 

Tutkijan asema on hankala, kun aiheeseen liittyy poliittisia intohimoja. Silloin pelaa mieluummin varman päälle kuin jonkun pussiin.

 

jussi.orell@lannenmedia.fi

Uusimmat