Uutiset

Palokoirat löysivät vainun palaneen kirkon raunioista – löytö viittaa siihen, että Kiihtelysvaaran kirkko sytytettiin tahallaan

Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalon mukaan vanhojen kirkkorakennusten valvontaa on tehostettava. Valvonnan lisääminen vaatisi hänen mukaansa myös valtion rahaa.

Kiihtelysvaaran kirkkopalon poliisitutkinnassa on löytynyt viitteitä siitä, että kirkon sytyttämisessä on käytetty palavia nesteitä. Löytö viittaa entistä vahvemmin siihen, että kirkko on todennäköisesti sytytetty palamaan tahallaan.

Teknisen tutkinnan apuna olleet palokoirat tekivät poliisin mukaan ilmaisuja kirkon raunioissa. Koirien ilmaisemista kohteista otetaan näytteet, jotka lähetetään tutkittavaksi laboratorioon.

Keskusrikospoliisin Joensuun yksikön poliisit ovat osallistuneet muiden viranomaisten kanssa kirkon paloon liittyvään tutkintaan. Tekninen tutkinta aloitettiin maanantaina, kun kirkon rauniot olivat jäähtyneet niin paljon, että tutkinta palopaikalla voitiin aloittaa.

Poliisi on saanut yleisövihjeinä lähinnä arvailuja siitä, kuka teon takana voisi mahdollisesti olla. Poliisi tarkistaa vihjeiden todenperäisyyttä edelleen.

– Ensimmäisenä palopaikalle ehtineet silminnäkijät on jo puhuteltu, poliisi kertoo antamassaan tiedotteessa.

Poliisi ei ole tehnyt kiinniottoja kirkkopaloon liittyen.

“Nyt on aika surra”

Varhain sunnuntaiaamuna alkanut kirkkopalo on koskettanut Vaara-Karjalan seurakunnan jäseniä. Seurakunnan kirkkoherran Anne Angervon mukaan nyt on aika surra palanutta kirkkoa.

– Tulipalo sattui eilen [sunnuntaina], jolloin on myös surupäivää vietetty. Nyt on aika surra ja toipua järkytyksestä. Uuden kirkon suunnittelun aika ei ole nyt, Angervo sanoo.

Hänen mukaansa seurakunnan toiminta kuten sunnuntain jumalanpalvelukset pidetään jatkossa seurakuntakodilla.

Kiihtelysvaaran vanha puukirkko on ollut aktiivisessa käytössä talvikautta lukuun ottamatta.

– Olemme tottuneet siihen, että talviaikaan messut pidetään seurakuntakodilla. Nyt messut on siirretty sinne ensi sunnuntaista alkaen.

Arvokkaiden kirkkorakennusten valvontaa tehostettava

Seurakuntien on tehostettava arvokkaiden kirkkorakennusten valvontaa, jotta kulttuurihistoriallisia kirkkorakennuksia voidaan suojella paremmin, sanoo kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo.

– Mielestäni tässä ei ole muuta mahdollisuutta kuin lisätä teknistä valvontaa, sillä maailman realiteetit vievät tähän suuntaan. Nämä ovat niin kallisarvoisia kansallisomaisuuksia, joita näissä paloissa tuhoutuu, Keskitalo sanoo Lännen Medialle.

“Valtion osallistuttava kustannuksiin”

Erilaisten valvontajärjestelmien rakentaminen on pienille seurakunnille iso kustannus.

Jo nyt monet pienet seurakunnat ovat talousvaikeuksissa, joten esimerkiksi kirkkojen ympärivuorokautisen vartioinnin järjestäminen voi kaatua sen kustannuksiin.

Myös erilaisten sammutusjärjestelmien rakentaminen ja asentaminen kirkkorakennuksiin on kallista. Lisäksi kirkkorakennusten historiallisuus asettaa omat vaatimuksensa sille, millaisia valvonta- tai sammutusjärjestelmiä kirkkorakennukseen voidaan ylipäätään asentaa.

Jukka Keskitalo perää nyt lisärahoitusta valtiolta, koska vanhojen kirkkorakennusten suojelu on yksi kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä.

– Jos kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelua pidetään kirkon yhteiskunnallisena tehtävänä, niin pitäisikö myös valtion osallistua tähän rahallisesti, Keskitalo kysyy.

Valtio maksaa evankelisluterilaiselle kirkolle valtinavustusta noin 114 miljoonaa euroa. Tästä summasta viisi miljoonaa euroa jaetaan seurakunnille erilaisina rakennusavustuksina.

Keskitalon mukaan kirkkohallituksen on nyt pohdittava myös sitä, pitäisikö rakennusavustuksia kohdentaa vanhojen kirkkorakennusten paloturvallisuuden lisäämiseen.

– Seurakunnille myönnettävät rakennusavustukset ovat silloin pois jostakin peruskorjaamisesta, mutta nyt tätä on harkittava ja katsottava voiko niin tehdä. Palanutta kirkkohan ei enää voi korjata, hän sanoo.

Tuli on tuhonnut useita historiallisia kirkkoja

2000-luvun aikana Suomessa on palanut useita historiallisesti arvokkaita kirkkorakennuksia. Viimeisin tulipalo sattui Joensuussa, jossa sunnuntainvastaisena yönä tulipalo tuhosi Kiihtelysvaaran puukirkon. Kirkko oli rakennettu vuosina 1769–1770.

Kiihtelysvaaran kirkkopaloa tutkitaan ja epäillään tuhopoltoksi.

Pääsiäisyönä 2016 riehuneessa tulipalossa tuhoutui Ylivieskan vuonna 1786 rakennettu puukirkko perustuksiaan myöten.

Ylivieskan kirkkopalo oli tuhopoltto, kuten myös toukokuussa 2006 sattunut Porvoon tuomiokirkon tulipalo, jossa 1400-luvulla rakennettu kirkko tuhoutui pahoin.

– Suomen historiallisesti arvokkaimmista rakennuksista leijonanosa on kirkon vastuulla. Usein juuri vanha kirkko on paikkakuntansa arvokkaimpia ja tärkeimpiä rakennuksia. Tiedän, että Joensuussa sattunut palo on repinyt ylivieskalaisten vanhoja haavoja auki, vaikka uutta kirkkoa jo suunnitellaan, Keskitalo sanoo.

Uusimmat