Uutiset

Pandat eivät tulleet valtaväylien varrelle, junavuoroja lisätään lähinnä työmatkalaisille

300 kilometriä Turusta ja Kouvolasta, 350 kilometriä Oulusta ja 550 kilometriä Rovaniemeltä.

Suomalaisten matkoja Ähtärin pandojen luo lasketaan sadoissa kilometreissä ja tunneissa. Ähtäri ei ole vilkkaiden valtateiden varressa, joten moni matkustaa eläinpuistoon omalla autolla.

Matkaa suunnittelevalle voi olla yllätys, että eläinpuistolla on myös oma junaseisake Eläinpuisto Zoo. Esimerkiksi sekä Oulun että Helsingin suunnasta sinne pääsee arkipäivisin neljällä vuorolla, viikonloppuisin harvemmalla.

Matkaan on varattava aikaa, sillä junaa voi joutua vaihtamaan kerran tai kaksi.

Myös rahaa kuluu pandamatkailuun, sillä esimerkiksi nelihenkisen lapsiperheen junaliput yhteen suuntaan maksavat Helsingistä noin 80–140 euroa. Samankokoiselta lapsiperheeltä pääsylippu Pandataloon maksaa ennakkoon ostettuna 92 euroa.

VR Group lisää maaliskuussa junavuoroja, joilla pääsee myös Eläinpuisto Zoon seisakkeelle. Vilppula–Seinäjoki-välille tulee 12 uutta viikoittaista junavuoroa.

Pandaturistille niistä ei välttämättä ole paljon iloa, sillä aamu- ja iltavuorot on sovitettu etenkin Tampereen ja Helsinkiin kulkevien työmatkalaisten aikatauluihin.

Suunnittelujohtaja Juho Hannukainen VR Groupista arvioi, että jo nykyvuorot palvelevat päivämatkoja ainakin Helsingin suunnasta hyvin.

Jos Oulusta tai Helsingistä lähtee eläinpuistoon junalla päivämatkalle, on astuttava junaan jo ennen aamuseitsemää. Matka Ähtäriin kestää nelisen tuntia.

-Matka Helsingistä tai Oulusta Ähtäriin on pitkä, joten jos haluaa eläintarhaan samana päivänä, liikkeelle on lähdettävä aikaisin. Jos vierailijat tulevat kauempaa ja yöpyvät lähistöllä, tarjolla on useita vaihtoehtoja liikkumiseen, Hannukainen kommentoi sähköpostitse.

Onnibusin Seinäjoki–Jyväskylä-reitille on tullut välipysäkki eläinpuiston kohdalle. Onnibusin mukaan reitti oli aiemmin lakkautusuhan alla, mutta nyt sitä liikennöidään päivittäin.

Miksi pandat sijoitettiin kauaksi matkailu- ja asutuskeskuksista?

Ähtäriä ei ole valittu pandojen kotipaikaksi sijainnin vaan muiden syiden perusteella. Miksi pandat sijoitettiin kauaksi matkailu- ja asutuskeskuksista?

Kun maa- ja metsätalousministeriö etsi paikkaa Suomeen mahdollisesti tuleville pandoille, se kutsui tapaamiseen Korkeasaaren eläintarhan, Ranuan eläinpuiston ja Ähtärin eläinpuiston edustajat.

Korkeasaari päätti heti alussa, ettei se lähde havittelemaan pandoja.

-Se olisi vienyt rahallisia ja muita resursseja niin paljon, että tuntuu nyt ihan hyvältä, että teemme omia asioitamme, kertoo Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström.

Korkeasaarella oli pulaa tilasta. Se kunnostaa alueittaan järjestelmällisesti ja uusii perusteellisesti toisen trooppisista taloistaan. Lisäksi Kruununvuoren sillan rakentaminen liittää saaren Helsingin keskustaan ja tietää uudistuksia saarella.

Jäljelle jäivät Ranua ja Ähtäri.

-Eläimen hyvinvointi oli ykkösjuttu, kertoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Lännen Medialle.

Hän sanoo, että Ähtärin suunnitelmat tiloista olivat vakuuttavammat kuin Ranuan. Lisäksi vaikuttivat olosuhteet pandojen kannalta.

Husu-Kallion mukaan Ranua olisi ollut pandakarhuille liian pohjoisessa valonsaannin kannalta. Sillä on merkitystä esimerkiksi suunnitelmalle saada pandat lisääntymään luonnollisesti. Lisäksi pohjoisempana olisi liian kylmää, vaikka pandat voivat halutessaan Ähtärissäkin olla kylmimmillä sillä sisätiloissa.

-Ei sen ihmeellisempää mystiikkaa. Pandan hyvinvoinnin kannalta uskottavin suunnitelma, huomioiden vielä ympäristö, Husu-Kallio sanoo perusteista.

Jääkarhu vetää Ranualle

Jokaisella kolmella eläinpuistolla ja -tarhalla on omat vetonaulansa. Ähtärillä on nyt pandat Lumi ja Pyry, ja Ranualla on reilun vuoden ikäinen Sisu-jääkarhu. Korkeasaaressa monen kestosuosikki on johtajan mukaan kissalaakso asukkaineen.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic