Uutiset

Pandojen edut voittavat haitat, selviää LM-kyselyssä kansanedustajille – oppositio sivaltaa: "Päädymme Kiinan aisankannattajaksi"

Kiinalainen pehmeä pandadiplomatia on lämmittänyt suomalaisten kansanedustajien mielet. Kansanedustajat näkevät pandojen saamisen Ähtärin eläinpuistoon pääosin myönteisenä asiana.

Lännen Median kyselyyn vastasi 101 kansanedustajaa 23.1.–9.2. 2018.

Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista hallituspuolueiden kansanedustajista pitää pandoja vähintään jonkin verran myönteisenä asiana Suomelle. Keskustalaiset kannattavat Suomeen tuotuja pandoja eniten.

Hanketta kannattavien kansanedustajien mukaan pandat lisäävät turismia ja parantavat Suomen ja Kiinan diplomaattisia sekä kaupallisia suhteita. Pandojen suojelua on mahdollista edistää suomalaisella hankkeella.

Pandat Lumi ja Pyry ovat jo pyörähdelleet lumihangessa ja olleet esillä yleisölle Ähtärin eläinpuistossa.

Oppositiojohtajat kritisoivat hiljaisuutta ihmisoikeuskysymyksissä

Oppositio kääntyi osittain epäilevälle kannalle. Lähes 60 prosenttia opposition kansanedustajista piti pandojen tuomista Suomeen pikemminkin kielteisenä asiana.

-Minä en kannata kauppasuhteiden edistämistä ja diplomatian harjoittamista eläinten kustannuksella. On myös arvioitu, että syy pandojen tulemiselle oli Suomen hiljaisuus ihmisoikeuskysymyksissä, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Myös rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson epäilee pandahanketta.

-Lähtökohtaisesti eläimet voivat parhaiten omissa luonnollisissa oloissaan. Pandojen tulo Suomeen ei saa johtaa ihmisoikeuskysymysten unohtamiseen, kun on kyse vuoropuhelusta Kiinan kanssa, toteaa Henriksson.

Hän kuitenkin sanoo, että pandat toimivat piristysruiskeena Ähtärin kunnalle ja lähialueen matkailuelinkeinolle.

-Päädymme Kiinan aisankannattajaksi, sivaltaa Jani Mäkelä (ps.) pandoista.

Etenkin oppositiokansanedustajat kritisoivat sitä, että pandat tuodaan pois luonnollisesta elinympäristöstään. Eniten pandoja kritisoivat vihreät ja vasemmistoliitto. Kristillisdemokraatit pitivät pandoja hyvänä asiana.

Eläinpuiston puheenjohtaja Savola puolustaa pandoja

Kansanedustajista ähtäriläinen Mikko Savola (kesk.) on henkilökohtaisesti tekemisissä pandahankkeen kanssa.

-Ähtärin pandatalo on rakennettu täysin eläinten hyvinvoinnin ehdoilla. Eläimillä on runsaasti tilaa niin sisä- kuin ulkotarhoissa, kertoo Ähtärin eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja Savola.

Hän uskoo, että pandat tuovat Suomeen ja Ähtäriin ulkomaisia turisteja.

-Kiinan turismi Suomeen lisääntyy pandojen myötä ja tuo edellytyksiä matkailun kasvuun Ähtärin ympäristössä Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

Savolan mielestä pandojen hyvinvointi ei ole ongelma.

-Jotkin tahot haluavat levittää väärää tietoa asiasta.

Ähtärin kaupunki joutui vaikeuksiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. KHO päätti viime viikolla, että Ähtärin kaupunki ei voinut taata 8,2 miljoonaa euroa maksaneen pandatalon rakentamisen velkoja.

Ähtärin kaupunki myöntää aiemman päätöksensä muotovirheen ja pyrkii seuraavaksi tekemään yhdessä eläinpuiston kanssa aikaan lainvoimaisen päätöksen lainan takauksesta.

Näin kansanedustajat kommentoivat Ähtärin pandoja

Hyvät puolet
Valtava kansainvälisen matkailun potentiaali Etelä-Pohjanmaalle ja koko Suomelle. Osoitus erittäin hyvistä suhteista yhteen maailman mahtavimpaan valtioon, Kiinaan.
Antti Kurvinen (kesk.)

Suomi osallistuu kyseisen uhanalaisen lajin suojeluun tällä tavalla. Käsittääkseni Kiinan poliittinen peli pandojen avulla ei ole enää niin suuressa roolissa kuin menneinä vuosikymmeninä. Uskon että koko Keski-Suomen matkailu hyötyy tästä.
Petri Honkonen (kesk.)

Tuo matkailijoita alueelle ja auttaa uhanalaista lajia säilymään. Parantaa Kiinan ja Suomen suhteita ja auttaa vientiponnisteluissa.
Anne Kalmari (kesk.)

Suomen ja Kiinan suhteiden hoito virallisella tasolla on tärkeää. Suomen eläintarhojen eettiset ja toiminnalliset tasot ovat korkeita, joten pandoilla on paremmat mahdollisuudet selvitä lajina. Pandat tuovat lisää matkailijoita.
Eero Suutari (kok.)

Hyvien diplomaattisten suhteiden välityksellä voimme tuoda omia arvoja esiin ja vaikuttaa sitä kautta toivottavaan muutokseen Kiinan ihmisoikeuskysymyksissä.
Veera Ruoho (kok.)

Suomi osallistuu osaltaan pandojen suojeluohjelmaan, pandoista muodostuu vetonaula Ähtärille ja suomalaiset saavat mahdollisuuden tutustua uuteen lajiin.
Johanna Ojala-Niemelä (sd.)

Pandoja saadaan suojeltua tällä tavalla ja Etelä-Pohjanmaalle matkailijoita ainakin kotimaasta. Panda-diplomatia antaa Suomelle mielestäni enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa Kiinaan. Se voi avata myös vastuullisille yrityksillemme uusia polkuja Aasiaan.
Vesa-Matti Saarakkala (sin.)

Hyvät suhteet Kiinaan ovat merkittävää diplomatiaa ulkomaankaupan lisääntymiseksi.
Mika Niikko (ps.)

Jos pandoista maksettava vuokra käytetään luonnonvaraisten pandojen suojeluun, se on hyvä.
Satu Hassi (vihr.)

Kahdeksan miljoonan euron pandatalon lisäksi Suomi on sitoutunut 15 vuoden tutkimus- ja yhteistyöprojektiin, jonka hintalappu on miljoonia euroja. Tämä on yksi Suomen historian suurimpia mukanaoloja kansainvälisessä luonnonsuojelutyössä koskaan. Tällä hetkellä Ähtäri Zoossa vieraillee vuosittain 170 000–180 000 kävijää. Kävijämäärä saattaa jopa kaksinkertaistua.
Peter Östman (kd.)

Huonot puolet
Lappilaisena edustajana olisin luonnollisesti toivonut, että pandat olisi sijoitettu Ranuan eläinpuistoon.
Mikko Kärnä (kesk.)

Mahdolliset imagohaitat, jos keskustelu eläinten oikeuksista laajenee. Ähtärin eläinpuistolla on kova taloudellinen riski hankkeen onnistumisessa.
Pauli Kiuru (kok.)

Harvinaisia eläimiä pitää suojella niiden luontaisessa ympäristössä. Pandat eivät kuulu Suomeen, enkä pidä siitä, että luonnoneläin vangitaan tarhaan ihmisten viihdykkeeksi.
Satu Taavitsainen (sd.)

Se, että ne pitänee palauttaa jossain vaiheessa takaisin.
Kari Kulmala (sin.)

Kiina voisi kiinnittää huomiota kaikkeen eläinsuojeluun. Pitäisi puhua muun muassa julmista koiransyöntifestivaaleista, joten pelkästään tällä eleellä ei kilpeä kiilloteta eläinystävällisenä maana.
Leena Meri (ps.)

Tietoisuutemme eläinten tarpeista ja yleinen käsitys eläinten oikeuksista ovat muuttuneet ajan myötä. Pidän pandojen tuomista Suomeen menneen maailman ilmiönä, jota meidän ei pitäisi tukea.
Olli-Poika Parviainen (vihr.)

Pandamaat ovat perinteisesti hyvin hiljaa ihmisoikeusrikkomuksista. Pandojen pitäminen on myös kallista Suomelle. Vuotuinen vuokra on lähes miljoona euroa.
Aino-Kaisa Pekonen (vas.)

Pandat eivät saisi olla taloudellisen tuoton väline. Pandat valkopesevät Kiinan ihmisoikeuspolitiikkaa.
Eva Biaudet (r.)

Toki operaatio on ollut melko hintava, mikä näkyy pääsylippujen hinnoissa. Olisi hyvä, jos lippuhinnat saataisiin kohtuullisiksi.
Päivi Räsänen (kd.)

Asiasanat

Uusimmat