Uutiset

Patrian toimitusjohtaja: Jos asevienti loppuisi, Suomen puolustusvoimat saattaisi olla suurin häviäjä

Sdp:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen piti viikko sitten omilleen kiitospuheen. Sen sävy oli vakava ja liikuttunut.

Keskeisenä muutosta kaipaavana asiana Haatainen mainitsi Suomen aseviennin.

-Otetaan nyt vaikka Jemenin sota. Valtava kansanmurha käynnissä. Lapset ja naiset kärsivät, hän sanoi.

-Olen nostanut esiin aseviennin. Ei Suomi voi olla maa, joka vie aseita sinne ja on edesauttamassa tätä tuhoa. Suomen täytyy pitää moraaliset ja eettiset arvonsa kirkkaana maailmalla ja olla esimerkkinä muille maille

Samankaltaisia puheenvuoroja on kuultu viime viikkoina muitakin. Ääripäässä on vaadittu aseiden viennin lopettamista.

Osaamisen huoltovarmuus on Patrian ydinalaa

Jos Suomen puolustusvälineteollisuuden vienti vähenisi radikaalisti tai loppuisi jopa kokonaan, kotimaiset seuraukset olisivat dramaattisia.

Tätä mieltä on alan suurimman suomalaiskonsernin Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalo.

Patrian vuoden 2016 liikevaihdosta 41 prosenttia kertyi Suomen ulkopuolelta. Siitä puolustusvälinevientiä oli noin puolet. Toinen puolisko käsitti muun muassa huoltotoimintaa ulkomailla.

Isotalon mukaan teollisuus ei pärjäisi pelkän kotimaisen kysynnän varassa. Jos sellaiseen tilanteeseen jouduttaisiin, se koettelisi Suomen puolustusvälineiden osaamisen huoltovarmuutta. Se on Patrian ydinalaa.

-Järjestelmät ovat niin teknistyneitä, että kriisioloissa niiden ylläpito edellyttää melkoista osaamista. Vaikka Suomen puolustusvoimien kalustosta iso osa on tuontitavaraa, meidän osaamisemme pitää sitäkin yllä.

Kohukuvan kalustoa ei ole viety Jemeniin

Presidentinvaalien vauhdittama kansalaiskeskustelu aseviennin moraalista ja laillisuudesta ryöpsähti, kun julkisuuteen tuli valokuva mitä todennäköisimmin Jemenissä kuvatusta Patrian miehistönkuljetusvaunusta. Jemenissä käydään veristä sisällissotaa.

Patriassa keskustelua on seurattu tarkkaan.

-Ei se hyvältä tunnu, vaikka kritiikin kärki ei taida kohdistua Patriaan. Kohteena on pikemminkin aseiden vientipolitiikka, Isotalo sanoo.

-Tämä on länsimaisissa demokratioissa herkkä ja intohimoja herättävä toimiala. Meidän pitää Patriassa hyväksyä se.

Isotalo kuitenkin muistuttaa, että kohukuvan kalustoa ei ole viety Suomesta Jemeniin. Sitä on myyty normaalin lupaprosessin kautta Arabiemiirikuntiin.

Jälkikäteen ostaja ei kysele myyjältä ohjeita

Lupaprosessin tärkein paperi on loppukäyttäjätodistus.

Se on valtioiden välinen dokumentti, joka rajoittaa jälleenmyyntiä. Aseita ostava valtio antaa dokumentin Suomen valtiolle takeeksi siitä, että ei myy niitä eteenpäin.

-Kun todistus on saatu, Suomen virkamieshallinto ja poliittiset päätöksentekijät suorittavat kokonaisharkinnan ennen luvan myöntämistä, Olli Isotalo selittää.

Kokonaisharkinnassa otetaan huomioon muun muassa kansainväliset sopimukset. Suomi on sitoutunut esimerkiksi Euroopan neuvoston yhteiseen kantaan, joka määrittelee edellytyksiä luvan myöntämiselle.

-Valtion virkamieshallinnolla ja päättäjillä on harkintaan parhaat tiedot ja kansainväliset yhteydet muiden muassa suurlähetystöihimme ja sotilasasiamiehiimme sekä Yhdistyneisiin kansakuntiin ja Euroopan unioniin.

Isotalon mielestä viime kädessä on kuitenkin vaikeaa kuvitella, että itsenäisen maan puolustushallinto tai puolustusvoimat ottaisivat yksityiseltä yritykseltä tai toiselta valtiolta jälkikäteen ohjeita sen suhteen, miten ne saavat käyttää aseitaan tai ajoneuvojaan.

Aseviennistä keskustellaan muissakin maissa

Toimitusjohtajan mukaan Patrian roolina on käydä jatkuvaa dialogia lupien ensisijaisen myöntäjän eli puolustusministeriön kanssa. Sama pätee keskusteluyhteyksiin ulkoministeriöön ja tarvittaessa valtioneuvostoon.

-Meidän markkinointiponnistuksemme ovat niin suuria, että emme lähde niitä edes aloittamaan, jos näyttää siltä, että vientilupaa ei saada, Isotalo sanoo.

Muiden Pohjoismaiden lupakäytännöt ovat samantapaisia. Samanlaisia ovat myös länsimaissa käytävät asevientidebatit.

-Esimerkiksi Saksassa kiistellään nyt vilkkaasti siitä, voidaanko Turkin panssarivaunuja modernisoida saksalaisvoimin, Olli Isotalo muistuttaa.

Kuoreveden kohtalolla on liian aikaista spekuloida

Patrian talous on vankalla pohjalla. Tulevaisuuskin näyttää lupaavalta.

Tulossa on Tampereelle perustettava ohjusteknologiakeskus ja tilauksia muun muassa laivastolle. Suorastaan jättiprojektina edessä häämöttää Hornet-hävittäjien korvaushanke.

Siihen liittyen varsinkin Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa on kannettu huolta Patrian Kuoreveden lentokoneyksikön kohtalosta. Olli Isotalon mukaan asialla on kuitenkin liian aikaista spekuloida.

-Varmaa on vain, että lentokoneita täytyy jatkossakin ylläpitää Suomessa, on se valittu kandidaatti mikä hyvänsä, hän kuittaa.

Puolustustusbudjetit ovat kasvussa maailmalla

Kansainvälinen puolustusvälineteollisuus on aikaa sitten ylittänyt rivimiehen teknisen ymmärryksen rajat. Nyt puhutaan automaatiosta ja keinoälystä sekä softasta eli tietokoneohjelmista.

-Softa on varsinainen megatrendi, Olli Isotalo tiivistää.

-Myös turvallisuustilanteen globaali heikentyminen vaikuttaa alaan. Eri maiden puolustusbudjetit ovat kasvussa.

Isotalon mukaan vie kuitenkin vuosia ennen kuin valtioiden hankintaohjelmat alkavat näkyä teollisuuden tilauskannoissa.

Asiasanat

Uusimmat