Uutiset

Paula Risikko: Oppivelvollisuuden pidentämiselle on vaihtoehtoja – Kokoomuksen tavoitteena kaksivuotinen esiopetus ja peruskoulun uudistaminen

Kansanedustaja Risikko kirjoittaa puheenvuorossaan, että hallitus on sivuuttanut koulutuksen ja kasvatuksen asiantuntijoiden osaamisen koulutuspoliittisessa uudistuksessa.
Kokoomuksen mielestä varhaiskasvatuksen laatua pitää parantaa muun muassa toteuttamalla kaksivuotinen esiopetus. Kuva: TONI REPO
Kokoomuksen mielestä varhaiskasvatuksen laatua pitää parantaa muun muassa toteuttamalla kaksivuotinen esiopetus. Kuva: TONI REPO

Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti oppivelvollisuusiän pidentämisestä – ja hyvä niin. Tavoite, että kaikki saisivat vähintään toisen asteen tutkinnon, on kannatettava. Tällä hetkellä noin 15 prosenttia ikäluokasta ei saavuta toisen asteen tutkintoa.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei kuitenkaan ole pätevä keino. Pakottaminen ei toimi motivaation ylläpitäjänä. Kannettu oppilas ei luokassa pysy.

Sitä paitsi oppivelvollisuus pitenisi 16 ikävuodesta 18 ikävuoteen, mutta toisen asteen koulutus kestää pääsääntöisesti vähintään vuoden enemmän.

Ongelmat, joista toisen asteen koulutuksen keskeyttämiset johtuvat, ovat monisyisiä ja niihin tarvitaan monia erilaisia ratkaisuja.

Monenlaiset ongelmat haittaavat oppimista

Noin joka kahdeksas nuori päättää peruskoulun ilman riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. Erilaisia mielenterveysongelmia on noin 20 prosentilla lapsista ja nuorista. Samoin neuropsykiatriset ongelmat ovat lisääntyneet: esimerkiksi adhd:n esiintyvyys on noin 5 prosenttia. Osalla nuorista on haasteita motivaation ja elämänhallinnan kanssa.

Lisäksi esiintyy paljon muita ongelmia, kuten päihteet ja huumeet. Myös perheiden ongelmat haittaavat oppimista.

Koronakevään vaikutuksia oppimistuloksiin ei ole vielä analysoitu, mutta on selvää, että oppimisvaikeudet ovat osalla oppilaista kasvaneet ja oppimistulokset heikentyneet.

Nyt on oikea hetki varmistaa, että kaikista lapsista ja nuorista pidetään huolta. Jos perusta ei ole kunnossa, ei sitä oppivelvollisuusiän pidentämisellä korjata. Eihän taloonkaan rakenneta uutta kerrosta, jos sen kivijalassa on murtumia.

Hallitus kyllä aivan oikein kohdentaa lisää määrärahoja varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Lisäykset ovat kuitenkin määräaikaisia. Niillä ei kestävää perustaa tehdä.

Myöskään oppivelvollisuuden pidentämiseen varatut rahat eivät riitä sen toteuttamiseen. Varatusta 129 miljoonasta eurosta on 116 miljoonaa euroa arvioitu menevän oppimateriaaleihin ja koulumatkoihin. Lopulla pitäisi hoitaa kaikki muut tarvittavat toimet ja velvoitteet, joita koulutuksen järjestäjälle lailla sälytetään.

Tästä seuraa, että puuttuvat rahat otetaan talousvaikeuksissa kipuilevissa kunnissa opettajien selkänahasta ja koulutuksen laadusta.

Kansanedustaja Paula Risikko. Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunt
Kansanedustaja Paula Risikko. Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunt

Pidetään ryhmäkoot riittävän pieninä

Hallitus vetoaa taloustieteilijöihin, jotka ovat kuitenkin itsekin todenneet, ettei oppivelvollisuuden pidentäminen takaa sitä, että kaikki suorittavat tutkinnon.

Mitä oikeasti pitää tehdä?

Varhaiskasvatuksen laatua pitää parantaa ja varhaiskasvatuksen maksuja alentaa edelleen. Toteuttaisimme kaksivuotisen esiopetuksen. Puututaan ongelmiin ajoissa. Varmistetaan tarvittava tuki koko perheelle.

Uudistetaan peruskoulu. Pidetään ryhmäkoot riittävän pieninä ja mahdollistetaan koulutuksen yksilöllisyys ja joustavuus: toinen oppii lukemalla – toinen tekemällä. Saattaen vaihdetaan nuori alakoulusta yläkouluun. Lisätään opinto-ohjausta erityisesti yläluokilla.

Uudistetaan nivelvaiheiden koulutus, jotta nuoren siirtyminen toiselle asteelle sujuu joustavasti. Lisätään ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa lähiopetusta ja monipuolista oppimisen tukea sekä opinto-ohjausta.

Ennen kaikkea on varmistettava oikea-aikainen, moniammatillinen ja yksilöllinen tuki sitä tarvitseville koko varhaiskasvatus- ja koulupolun aikana. Tämä edellyttää muiden muassa oppilas- ja opiskelijahuollon sekä erityisopetuksen uudistamista ja lisäämistä. Lisätään myös taloudellista tukea, ettei kenenkään koulu jää käymättä taloudellisista syistä.

Asiantuntijoiden kanta olisi otettava vakavasti

Hyvinvoivat ja motivoituneet opiskelijat sekä riittävä määrä opettajia ja muita asiantuntijoita ovat paras tae sille, että kasvatuksen ja koulutuksen tavoitteet saavutetaan jokaisessa vaiheessa.

Hallituksen olisi vihdoin kuultava kasvatustieteen asiantuntijoiden kanta asiasta – ja otettava se vakavasti. Näin mittavassa koulutuspoliittisessa uudistuksessa koulutuksen ja kasvatuksen asiantuntijoiden osaaminen on sivuutettu täysin.

En ole esimerkiksi saanut yhdeltäkään opettajalta viestiä, jossa he kertoisivat kannattavansa uudistusta tässä tilanteessa. Päinvastoin, he ovat suuresti huolissaan.

Koronaepidemian jatkuessa meillä on paljon tehtävää varmistaaksemme, että jokainen koululainen saavuttaa valmiudet ja motivaation, jonka turvin hän kykenee ja haluaa saavuttaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

Kirjoittaja on kansanedustaja (kok.), opettaja ja terveystieteiden tohtori.

Uusimmat

Näkoislehti

28.11.2020

Fingerpori

comic