Uutiset

Perheiden ei tarvitse pian juosta paikasta toiseen palveluiden perässä

Aivan Helsingin Itäkeskuksen metroaseman vieressä entisessä Poliisitalossa on toiminut kesäkuusta alkaen Helsingin kaupungin ensimmäinen perhekeskus. Vanhan poliisitalon neljän kerroksen tilat remontoitiin täysin ja uutta on myös toiminta Itäkadun perhekeskuksen sisällä.

Enää itähelsinkiläisten lapsiperheiden ei tarvitse juosta paikasta toiseen, kun he tarvitsevat palveluita. Ennen lähes parissakymmenessä osoitteessa sijainneet palvelut ja lähes 200 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ovat nyt saman katon alla auttamassa lapsiperheitä.

Lapsi- ja perhepalveluiden uudistaminen on yksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeista. Perhekeskusten perustaminen joka puolelle Suomea on osa uudistusta. Kaikissa tulevissa 18 maakunnassa keskuksia ollaan jo suunnittelemassa.

Joissakin kunnissa ja maakunnissa kuten vaikka Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla perhekeskukset ovat toimineet jo useita vuosia. Nyt niitäkin kehitetään monipuolisemmiksi ja tällä hallituskaudella perhekeskustoiminta vakiinnutetaan koko maahan.

Koko ajan kasvavassa 635 000 asukkaan Helsingissä mittakaava on tietysti suurempi kuin useimmissa maan perhekeskuksissa. Itäkadun perhekeskus yksistään palvelee 74 500 helsinkiläistä, joista 14 500 on alle 17-vuotiaita. Seuraavat Helsingin perhekeskukset avataan ensi kesänä Vuosaareen ja vuonna 2019 Kallioon.

Käydäänpä katsomassa, mitä kaikkea Itäkadun perhekeskuksessa oikein tapahtuu.

Mallia Norjasta ja Tanskasta

Pian yhdeksän kuukauden ikäinen Siiri Leppänen on toista kertaa fysioterapeutti Pia Hutrin luona. Siirin liikkuminen näyttää niin hyvältä, että Hutri kertoo Siirin äidille Katri Tuomiselle, että tämä on myös viimeinen käynti.

Fysioterapeuttien lisäksi perhekeskuksessa on toimintaterapeutteja.

-Aikaisemmin perhe lähetettiin aina eri paikkaan ja osa vanhemmista “putosi” matkalla, eikä saanutkaan palvelua, Helsingin kaupungin perhepalvelujen johtaja Hanna Viitala kertoo.

Viitala on ollut alusta saakka kehittämässä Helsingin perhekeskusta. Mallia käytiin katsomassa Norjassa ja Tanskassa.

-Muualta Suomesta on käyty tutustumassa ja kuukausittain on käynyt japanilaisia ryhmiä.

Perhekeskus on oikeastaan lapsiperheiden sote, koska saman katon alla on sekä sosiaali- että terveyspalveluja. Sen lisäksi, että perheet saavat avun yhdestä paikasta, malli myös säästää yhteiskunnan rahaa.

-Taloudelliset säästöt tulevat siitä, että ei tehdä moninkertaista työtä. Perheen ei tarvitse käydä asioitaan monta kertaa läpi aina uuden ihmisen kanssa. Työntekijöiden tehtävä on ottaa perheestä koppi ja kasata tarvittava ryhmä asiantuntijoita auttamaan. Kun perhettä saadaan varhaisessa vaiheessa autettua, ei niin usein tarvita korjaavia palveluita, kertoo koko maan perhekeskusmallin kehittämistyötä koordinoiva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Arja Hastrup.

Lastensuojelu samassa talossa

Itäkadun perhekeskuksen toisessa kerroksessa on lastensuojelun palvelut. Sosiaalityöntekijä Eija Kuukasjärvi tekee palvelu- ja lastensuojelutarpeen arviointeja, mikä on hyvä tapa kartoittaa perheen palvelutarvetta.

-Työhön kuuluu myös lastensuojelun päivystys.

Lastensuojelutarpeen ja palvelutarpeen arviointiyksikössä työskentelee lastensuojelun työntekijöiden lisäksi aikuispsykiatriasta psykiatrinen sairaanhoitaja, perheneuvolan sosiaalityöntekijä ja psykologi sekä aikuissosiaalityöstä sosiaaliohjaaja.

Aivan Helsingin Itäkeskuksen metroaseman vieressä entisessä Poliisitalossa on toiminut kesäkuusta alkaen Helsingin kaupungin ensimmäinen perhekeskus. Vanhan poliisitalon neljän kerroksen tilat remontoitiin täysin ja uutta on myös toiminta Itäkadun perhekeskuksen sisällä.
Enää itähelsinkiläisten lapsiperheiden ei tarvitse juosta paikasta toiseen, kun he tarvitsevat palveluita. Ennen lähes parissakymmenessä osoitteessa sijainneet palvelut ja lähes 200 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ovat nyt saman katon alla auttamassa lapsiperheitä.
Lapsi- ja perhepalveluiden uudistaminen on yksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeista. Perhekeskusten perustaminen joka puolelle Suomea on osa uudistusta. Kaikissa tulevissa 18 maakunnassa keskuksia ollaan jo suunnittelemassa.
Joissakin kunnissa ja maakunnissa kuten vaikka Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla perhekeskukset ovat toimineet jo useita vuosia. Nyt niitäkin kehitetään monipuolisemmiksi ja tällä hallituskaudella perhekeskustoiminta vakiinnutetaan koko maahan.
Koko ajan kasvavassa 635 000 asukkaan Helsingissä mittakaava on tietysti suurempi kuin useimmissa maan perhekeskuksissa. Itäkadun perhekeskus yksistään palvelee 74 500 helsinkiläistä, joista 14 500 on alle 17-vuotiaita. Seuraavat Helsingin perhekeskukset avataan ensi kesänä Vuosaareen ja vuonna 2019 Kallioon.
Käydäänpä katsomassa, mitä kaikkea Itäkadun perhekeskuksessa oikein tapahtuu.

Pian yhdeksän kuukauden ikäinen Siiri Leppänen on toista kertaa fysioterapeutti Pia Hutrin luona. Siirin liikkuminen näyttää niin hyvältä, että Hutri kertoo Siirin äidille Katri Tuomiselle, että tämä on myös viimeinen käynti.
Toisena fysioterapeuttina on Merja Rekonen. Hänellä ei juuri nyt ole asiakasta avarassa terapiatilassa, jossa leikki-ikäisillä on tilaa liikkua. Väliin huone on täynnä odottavia äitejä, toisen kerran jo synnyttäneitä äitejä tai sitten yksi lapsi tekee harjoituksia fysioterapeutin kanssa.
Rekonen siirtyi Myllypuron terveysasemalta perhekeskukseen, johon yhdistettiin muun muassa neljän neuvolan palvelut.
Olen etuoikeutettu, kun saan olla tällaisessa paikassa työssä. Saan keskittyä omaan erityisosaamiseeni eli 0-12 -vuotiaiden fysioterapiaan. Myllypurossa minulla oli asiakkaita vauvasta vaariin. Neuvolan kanssa yhteistyö toimii täällä mielettömän hyvin, on matala kynnys konsultaatioon.
Fysioterapeuttien lisäksi perhekeskuksessa on toimintaterapeutteja.

Toisen kerroksen käytävällä työntää lastenrattaita Sadio Osman Ali. Hän on tullut käyttämään 1,5 vuotiasta poikaansa Aisaria neuvolassa. Isosisko Afnaan on tietysti myös mukana.
Ajanvarausneuvolan lisäksi perhekeskuksen katutasossa on avoin neuvola, jonne voi tulla milloin vain, kun on asiaa. Hammashoitajan huoneessa pikku asiakas haluaa olla rauhassa ilman vierailijoita.
Aikaisemmin perhe lähetettiin aina eri paikkaan ja osa vanhemmista “putosi” matkalla, eikä saanutkaan palvelua, Helsingin kaupungin perhepalvelujen johtaja Hanna Viitala kertoo.
Viitala on ollut alusta saakka kehittämässä Helsingin perhekeskusta. Mallia käytiin katsomassa Norjassa ja Tanskassa.
Muualta Suomesta on käyty tutustumassa ja kuukausittain on käynyt japanilaisia ryhmiä.
Perhekeskus on oikeastaan lapsiperheiden sote, koska saman katon alla on sekä sosiaali- että terveyspalveluja. Sen lisäksi, että perheet saavat avun yhdestä paikasta, malli myös säästää yhteiskunnan rahaa.
Taloudelliset säästöt tulevat siitä, että ei tehdä moninkertaista työtä. Perheen ei tarvitse käydä asioitaan monta kertaa läpi aina uuden ihmisen kanssa. Työntekijöiden tehtävä on ottaa perheestä koppi ja kasata tarvittava ryhmä asiantuntijoita auttamaan. Kun perhettä saadaan varhaisessa vaiheessa autettua, ei niin usein tarvita korjaavia palveluita, kertoo koko maan perhekeskusmallin kehittämistyötä koordinoiva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Arja Hastrup.

Itäkadun perhekeskuksen toisessa kerroksessa on lastensuojelun palvelut. Sosiaalityöntekijä Eija Kuukasjärvi tekee palvelu- ja lastensuojelutarpeen arviointeja, mikä on hyvä tapa kartoittaa perheen palvelutarvetta.
Työhön kuuluu myös lastensuojelun päivystys.
Lastensuojelutarpeen ja palvelutarpeen arviointiyksikössä työskentelee lastensuojelun työntekijöiden lisäksi aikuispsykiatriasta psykiatrinen sairaanhoitaja, perheneuvolan sosiaalityöntekijä ja psykologi sekä aikuissosiaalityöstä sosiaaliohjaaja.
Kaikki palvelut eivät edelleenkään ole perhekeskuksessa, mutta yhteisiä tapaamisia järjestetään joko perhekeskuksessa tai yhteistyökumppanin tiloissa. Palvelut räätälöidään perheelle eli on mahdollista myös pyytää vaikka perheoikeudellisten asioiden tai adoption asiantuntijoita Itäkadun perhekeskukseen.
Keskuksen työntekijät tekevät myös koti- ja koulukäyntejä.

Alku on vaatinut totuttelua, koska työntekijöitä on tullut eri paikoista. Samassa talossa toiselta ammattilaiselta kysyminen on nyt joka tapauksessa helpompaa.
Jos terveydenhoitaja huomaa neuvolassa, että perheellä ei ole kaikki kunnossa, hän voi tulla konsultoimaan lastensuojelun päivystystä.
Keskuksessa toimivat pian myös järjestöt, jotka alkavat pitää teemailtoja ja vetää vertaisryhmiä. Esimerkiksi eroperheiden nuorille on vertaisryhmä, jossa he voivat puhua muiden nuorten kanssa, miltä vanhempien ero tuntuu.
Hanna Viitalan mukaan digitaalisia perhepalveluita on kehitetty ja käyttäjien kommentit on otettu huomioon.
Mietimme, että miksi vain puolet vanhemmista osallistuu perhevalmennusryhmiin. Teimme verkkopaneelin 200 vanhemmalle. Moni vastasi, että he eivät halua puhua parisuhdeasioista ryhmässä. Niinpä siirsimme osan perhevalmennuksen verkkoon.
Neuvoloiden kohtaloa sote-uudistuksen valinnanvapaudessa ei ole päätetty eli tuleeko julkisten neuvoloiden rinnalle yksityisiä. Lakiluonnoksessa neuvolat säilyvät julkisen maakunnan liikelaitoksen alaisuudessa.
Helsingin perhepalvelujen johtajalla on toive nyt, kun Helsinki on tehnyt suuren työn perheiden auttamisessa.
Toivon, että lapsiperheiden palveluita ei sote-uudistuksessa hajoteta.

Asiasanat

Uusimmat