Uutiset

Perinteet murtuvat politiikassa – Tutkija: muutos selittää vasemmistoehdokkaiden suosion romahdusta

Vaalimittelön alusta asti oli selvää, että istuvalla presidentillä Sauli Niinistöllä on muihin ehdokkaisiin verrattuna huikea etumatka. Niinistön suosiota on selitetty muun muassa hänen kiinnostavalla persoonallaan ja hyvin hoidetulla presidenttikaudellaan.

Tästä huolimatta herää kysymys siitä, miksi perinteisten puolueiden ehdokkaat pärjäsivät heikosti.

-Pitkä 1900-luku on poliittisessa järjestelmässä ohitse. Se tarkoittaa sitä, että poliittinen järjestelmä ei ole enää alisteinen vanhalle puoluevallalle vaan toisinpäin: puoluevalta on alisteinen poliittiselle kentälle ja kulttuurille, sanoo toiminnanjohtaja Mikko Majander Kalevi Sorsa -säätiöstä.

Majander on poliittisen historian dosentti, joka on tutkinut muun muassa vasemmiston ja työväenliikkeen historiaa. Majanderin mukaan perinteiset puoluerakenteet ja -järjestelmät horjuvat koko Euroopassa.

Siinä, missä aikaisemmin esimerkiksi maalaisliitolla, sosiaalidemokraateilla ja kansanliitolla oli perinteisesti lojaalit äänestäjät kautta linjan, heidän perillispuolueidensa kannattajat eivät enää olekaan yhtä uskollisia puolueilleen. Tämä näkyi myös presidentinvaaleissa.

-Sdp:llä meni heikosti sekä ehdokkaan hakeminen että asettaminen, ja heidän ykköskenttänsä vetäytyi vapaaehtoisesti sivuun. Se meni kaikella tavalla huonosti. Toisaalta keskusta teki täysin päinvastoin: se nimitti jo pari vuotta sitten ykkösketjun ehdokkaan, ja silti heillä meni ihan yhtä huonosti. Aikaisemmin vallinnut lojaalius on katkennut.

-Onhan se aika tyrmäävä muutos poliittisessa kulttuurissa, Majander sanoo.

Majander ei silti pidä esimerkiksi Tuula Haataisen (Sdp.) verrattain heikkoa kannatusta minään Sdp:n kohtalon sinetöivänä tuloksena.

-Tulos alleviivaa sitä, että nyt ei ollut sen enempää protestien kuin huumankaan aika. Tämä oli hirveän turvallisuushakuinen vaali, jossa jatkuvuus oli keskeistä. Se peilaa sitä, että on kansainvälisesti epävarmuuden aika, ja kun Niinistö on hoitanut hommansa hyvin, ei näy mitään siihen viittaavaa, että haluttaisi vaihtelua.

Tarvitaan uusia viestejä ja viestinviejiä

Vaikka kansa tuntuukin olevan tyytyväinen istuvaan presidenttiin, puolueilla on jatkossa mietinnön paikka. Ainakin jos kysyy europarlamentaarikolta ja Sdp:n pitkäaikaiselta kansanedustajalta Liisa Jaakonsaarelta.

-Nämä olivat selkeästi henkilövaalit, joissa vaikutti Niinistön onnistunut presidenttikausi. Ihmiset halusivat hänen jatkavan, piste. Mutta tästä huolimatta ei voida teeskennellä, että mitään dramaattista ei olisi tapahtunut.

Jaakonsaaren mukaan esimerkiksi sosiaalidemokraatteja vaivannut kriisi näkyy joka puolella Euroopassa.

-Sdp:tä painaa todennäköisesti historian painolasti siitä, että luotetaan joukkoliikkeeseen. Nykyään ihmiset kuitenkin samastuvat toisiin ihmisiin eikä massoihin, ja Sdp:n ongelma on pitkään ollut siinä, että puolueessa ei ole osattu tai haluttu nostaa yksittäisiä henkilöitä.

Jaakonsaaren mukaan Sdp:llä on perinteisesti ollut kansanliikkeen luonne, jossa puolue muodostuu enemmän joukosta kuin yksilöistä. Globalisaation sekä työelämän ja digitaalisuuden luoman murroksen aikakaudella tämä ei kuitenkaan enää äänestäjille riitä.

-Ihmiset kaipaavat käsityksen tulevaisuudesta ja siitä mitä pitää tehdä. Tarvitaan siis uusia viestejä ja viestinviejiä. Tämä on vakava uuden etsimisen paikka, Jaakonsaari sanoo.

Eri vaaleissa eri äänestystavat

Siinä missä Sdp:n riveissä on jo pidemmän aikaa ollut tasainen laskusuunta, vasemmistoliitto on nostanut kannatustaan. Esimerkiksi viime kevään kunnallisvaaleissa puolue teki oman vaalivoittonsa 8,8 prosentin kannatuksella.

Miksei tämä suosio näkynyt Merja Kyllösen (vas.) kannatusluvuissa?

–Aikaisemmat presidentinvaalit osoittavat, että niitä ei mielletä samalla tavoin puoluevaaleina kuin muita valtakunnallisia vaaleja. Kannatuslukuja ei myöskään kannata verrata muihin vaaleihin, koska ihmiset eivät välttämättä äänestä samoja poliitikkoja tai puolueita kaikissa vaaleissa. Eri tehtäviin pitää ehdottaa eri henkilöitä, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja ja tutkija Anna Kontula.

Kontula selittää Kyllösen kolmen prosentin äänisaalista myös sillä, että puolueen kannattajia vuosi kahteen suuntaan.

-Osa lienee äänestänyt Haavistoa siinä toivossa, että hän olisi haastanut Niinistön ja olisi saatu toinen kierros. Osa taas ehkä äänesti Väyrystä. Hänellä on vasemmistoliiton keskuudessa sellainen camp-maine.

Kontulan mukaan camp-maine tarkoittaa sitä, että Väyrynen karnevalisoi politiikkaa rikkomalla kaikkia politiikan sääntöjä. Kontulan mukaan karnevalismi on yksi politiikanteon muoto, joka tosin Suomessa on vähemmän tunnettu.

Toisin sanoen karnevalismi haastaa järjestelmän perustaa kääntämällä asioita ylösalaisin ja esittämällä ne humoristisessa valossa.

-Väyrysestä ei voi koskaan tietää, tekeekö hän sitä tietoisesti, mutta Väyrynen selvästi puhuttelee monia järjestelmäkriittisiä vasemmistolaisia.

Kontula arvelee, että osa vasemmistoliiton äänestäjistä saattoi jättää kokonaan äänestämättä, koska Niinistön ylivoima oli jo alkujaan niin suuri.

-Siihen en usko, että meidän kannattajista olisi valunut ääniä Niinistölle, sillä Niinistön puolella olevat äänestäjät eivät varmaan alun perinkään kannattaisi vasemmistoliittoa.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic