Uutiset

Peruskoulusta pitäisi saada oppi oman talouden hoitamiseen – siihen koulu ei taivu: "Koulussa ei voida keskittyä vain arjen taloustaitoihin"

Talousasioiden parissa toimivien järjestöjen mukaan peruskoululaisille pitäisi kertoa se, miten oma rahaliikenne toimii. Arjen taloustaidot ovat kuitenkin vain pieni osa peruskoulun taloustiedon opetusta.
Pikavipit ovat monen maksuhäiriömerkinnän taustalla. Peruskouluissa pitäisi saada ymmärrys siitä, että helposti saatava pikavippi on kallis tapa hankkia rahaa.

Peruskoulun taloustiedon opetuksessa ei voi keskittyä vain asioihin, jotka liittyvät oman talouden hallintaan, sanoo Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n toiminnanjohtaja Kirsi Ruhanen.

– Kouluopetuksessa ei keskitytä vain oman talouden hallinnan opetteluun, koska myös yhteiskunnan toiminnan ja talouspolitiikan ymmärtäminen on tärkeää. On tiedettävä, miten raha ja talous liittyvät koko yhteiskunnan toimintaan, Ruhanen sanoo.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kirjoitti viikonvaihteessa Lännen Median lehdissä, että peruskouluissa pitäisi opettaa aiempaa enemmän talousoppia.

Hänen mukaansa taloustaitojen perusteet pitäisi opiskella jo peruskoulussa, jotta koululaiset ymmärtäisivät esimerkiksi sen, millaisia riskejä pikaluottoihin ja velaksi elämiseen liittyy.

Peruskoulun yläkoulussa talousopetus on osa yhteiskuntaoppia. Ruhasen mukaan taloustieto on kuitenkin aine, jota sivutaan myös esimerkiksi matematiikan ja kotitalouden tunneilla.

– Lisäksi taloutta käsitellään historiassa, jossa opiskellaan eri aikakausien talousjärjestelmiä ja sitä, miten talous on liittynyt vaikkapa sotien syttymisen syihin, Ruhanen kuvailee.

Ruhasen mukaan talousasioita voisi opettaa enemmänkin, vaikka taloustiedon määrää peruskoulun opetussuunnitelmassa on viime vuosina lisätty.

Viimeisimmän opetussuunnitelman myötä taloustietoa opetetaan osana yhteiskuntaoppia myös alakoululaisille, joten kaiken kaikkiaan taloustiedon opetuksen määrää on lisätty, hän sanoo

Koulussa pitäisi oppia tekemään henkilökohtainen budjetti

Mun talous -hankkeessa työskentelevä Ville Kujanpää sekä Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila yhtyvät Romakkaniemen ajatuksiin.

Heidän mukaansa koululaisten tulisi saada sellaiset tiedot, jotka auttavat arkielämän talousasioiden hoitamisessa.

Tämä tarkoittaa, että koululainen osaisi laatia esimerkiksi henkilökohtaisen budjetin.

– Koululaisten pitäisi saada opetusta siihen, miten kotitalouden tuloja ja menoja seurataan. Mikä on tiliotteen hyöty ja miten jo pienellä säästämisellä kasvaa isoja virtoja, Mattila sanoo.

Suomessa maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvussa, mikä Kujanpään mukaan kielii siitä, että talouden perustaitojen opettamiselle on tarvetta.

– Jo nyt meillä on yli 380 000 maksuhäiriömerkintää. Se kertoo tarpeesta, Setlementtiliiton kehittämissuunnittelijana työskentelevä Kujanpää sanoo.

Pelkkä prosenttilaskutaito ei riitä

Kujanpään ja Mattilan mukaan laajojen ja teoreettisten talousasioiden opettaminen on tärkeää, mutta talousteorioiden tunteminen tai pelkän lainakorkoprosentin laskutaidot eivät riitä arjessa.

– Prosenttilaskujen lisäksi täytyy hallita se, miten paljon arki maksaa ja miten paljon voi ottaa lainaa, jotta selviää arjesta, Minna Mattila sanoo.

Ville Kujanpään toive olisi sekin, että peruskoulusta jäisi takaraivoon ainakin yksi asia.

– Toinen asia olisi se, että koululaisten takaraivoon olisi jäänyt, että vakuudettomat kulutusluotot eli pikavipit ovat se vihonviimeinen keino, jota rahan hankkimiseen kannattaa käyttää.

Fingerpori

comic