Uutiset

Perussuomalaisten hajaannus nostaa puolueväessä äärimmäisiä tunteita

Perussuomalaisten hajaannus nostaa puolueväessä äärimmäisiä tunteita.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi, että esimerkiksi nettiraivo pääsee riehumaan, mutta suoranaiseen väkivaltaan hän ei ensimmäiseksi usko. Mäntsälä toki muistetaan, samoin sodanjälkeiset kuohunnat.

-Suoranainen väkivalta ei kuulu suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin. Verkossa kyllä mesotaan, mutta siitä on monta askelta konkreettiseen väkivaltaan, hän sanoo.

Jokisipilän mukaan kyse oli nyt perussuomalaisten kohdalla hallituskelpoisuudesta. Hallituskelpoisuudesta ja ulkopoliittisista syistä on kysymys myös Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kohdalla.

Jokisipilän mukaan Halla-ahon vihapuhetuomion kanssa hallitus olisi voinut vielä tulla toimeen, mutta hänen ajattelemaansa uutta ulkoministeriä, Laura Huhtasaarta hallituksessa ei voitu hyväksyä.

Jokisipilän mukaan on selvää, että hallituksen johtokaksikolle Sipilälle ja Orpolle Laura Huhtasaari ei mielipiteidensä ja kokemattomuutensa vuoksi kelvannut.

Esimerkiksi EU:lla on edessä muun muassa todella merkittävien puolustusratkaisujen tekeminen.

-Sellaisia ei voi olla tekemässä henkilöitä, jotka vaativat koko EU:n lopettamista. Jokisipilä huomauttaa toisaalta olevan hieman erikoista, että Suomen ulkopolitiikan takuumiehiä ovat pääministeri Juha Sipilä ja ulkoministeri Timo Soini, joidenkaan taustavoimia ei voi mitenkään EU-myönteisinä pitää.

Perussuomalaiseteivät ole puoluehajaannuksessaan yksin. Suomen poliittinen historia tuntee monia puoluerepeämiä niin oikealta kuin vasemmalta.

1930-luvun alun lapualaisvuosina kokoomuksesta repesi äärioikeisto isänmaalliseksi kansanliikkeeksi.

Sodan jälkeen julkiseksi tullutta kommunistien toimintaa sävytti osapuolijako. 1950-luvun lopussa sosiaalidemokraattinen puolue hajosi skogilaisiin ja tannerilaisiin. Perussuomalaisten edeltäjäpuolue SMP hajosi 1970-luvun alussa.

Kaikista suomalaisista puolueriidoista sdp:n hajaannus vertautuu parhaiten perussuomalaisten nykyiseen hajaannukseen. Jokisipilä arvioi.

Sdp:n hajaannuksen tausta oli vahvasti ulkopoliittinen ja myös suhtautumisessa presidentti Urho Kekkoseen.

Asiasanat

Uusimmat