Uutiset

Perustulokokeilun summa julkistettiin: 550 euroa

Lauri Nurmi

Lännen Media

Kelan tutkimusryhmä julkisti Säätytalossa esityksensä siitä, miten perustulokokeilu olisi järkevintä toteuttaa Suomessa.

Tutkimusjohtaja

Olli Kankaan

johtama tutkijaryhmä esittää vuosina 2017–2018 toteutettavan perustulokokeilun lähtökohdaksi osittaista perustuloa.

Osittaista perustuloa olisi Kankaan mielestä luontevaa kokeilla eri euromäärillä, mutta peruslähtökohtana olisi hyvä pitää 550:tä euroa. Vastikkeeton summa vastaisi suurin piirtein nykyisen veronalaisen työttömyysturvan peruspäivärahan kuukaudessa käteen jäävää määrää.

Perustuloa voitaisiin Kankaan mukaan kokeilla yhtäaikaisesti myös esimerkiksi 650 euron summalla.

Veronalaiset tulonsiirrot korvattaisiin perustulolla perustulon suuruuteen asti. Yli menevä osa ihmisen kaikista tuloista säilyisi veronalaisena tulona.

Mahdollisuus kokeilla samalla tasaveroa

Laaja osa tarveharkintaisesta sosiaaliturvasta, kuten asumistuki, toimeentulotuki ja vammaistuet, maksettaisiin edelleen nykyisin perustein. Myös universaalit lapsilisät säilyisivät.

Kelan tutkijat ovat pyrkineet kehittämään perustulosta kustannusneutraalin mallin, jossa perustulo verotettaisiin hyvätuloisilta pois. Verotuksen toteuttamisessa on erilaisia vaihtoehtoja. Tutkija

Pertti Honkasen

mukaan yksi vaihtoehto on etsiä tasaveroprosentti, joka pitää käytettävissä olevat tulot koko väestön tasolla suunnilleen ennallaan. Muita verotuksen vaihtoehtoja ovat progressiivinen veroasteikko ja tasaveron ja progression yhdistelmä.

Kelan tekemissä tasaverolaskelmissa veroprosentti olisi 550 euron perustulomallissa 43 %. Kuudensadan euron mallissa tasaveroprosentti olisi 45 %.

– Palkansaajan kannalta perustulo tasoittaa tilannetta. Nettoveroaste ei ole sama kuin tasaveroprosentti. Nettoveroaste tulee lähelle nykyistä veroastetta, Honkanen kertoo.

Ministeri Mäntylä kritisoi nykyistä sosiaaliturvaa

Kelan tutkijat korostavat, että perustulo yksinkertaistaisi tulonsiirtojärjestelmää, mutta muun muassa asumistuki tarvittaisiin edelleen. Se johtaa kuitenkin helposti kannustinloukkujen säilymiseen pienillä tulotasoilla silloin, kun asumiskustannukset ovat suuret. Tutkijat huomauttavat, että perustulon kokeilemisen rinnalla tarvittaisiin myös muita toimia, jotta kannustinloukut saataisiin purettua.

Sosiaali- ja terveysministeri

Hanna Mäntylä

(ps.) vihjaa vahvasti, että hallitus on tosissaan kokeilemassa perustuloa ja viemässä Suomea myös kohti jonkinlaista perustuloa.

– Ei ole tavoite olla vain kokeilu. Pitää olla selkeä pyrkimys johonkin.

– Kehitämme sosiaaliturvajärjestelmää, joka kannustaa tiettyihin asioihin, mutta ennen kaikkea luo ihmiselle itselleen mahdollisuuden tehdä omaa elämää koskevia valintoja, ettei hänen tarvitse olla riippuvainen jostakin järjestelmästä, Mäntylä painottaa.

Mäntylän mielestä Suomen nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on aikansa elänyt.

– Tilkkutäkki, jossa ihmisen status määritellään sen mukaan, mitä etuutta hän saa. Järjestelmä ei aina kohtaa todellista elämää, Mäntylä kritisoi nykytilannetta.

VATT: kokeiluun tarvitaan vähintään 10 000 ihmistä

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkija

Kari Hämäläinen

toteaa, että kokeiluasetelma olisi syytä laatia siten, että kuntien sisälle muodostetaan koe- ja verrokkiryhmiä. Ratkaisu poistaisi aluetekijöistä ja suhdannevaikutuksista aiheutuvat harhat.

VATT:n mukaan perustuloa olisi hyvä kokeilla sekä valtakunnan tasolla että alueellisesti. Valtakunnallisuus varmistaisi tulosten yleistettävyyden. Alueellisena kokeilu olisi VATT:n mukaan järkevää toteuttaa siten, että osaan alueista satunnaistettaisiin enemmän perustulon saajia, jolloin saataisiin selville työmarkkinavaikutukset.

VATT esittää, että perustulokokeiluun otettaisiin vähintään 10 000 ihmistä.

Ministeri Mäntylä lupaa hallitukselta päätöksiä huhtikuun aikana. Hänen arvionsa mukaan kaikki hallituspuolueet tukevat kokeilua vahvasti. Hallituksen pitää ratkaista sekin, kuinka paljon se käyttää euroja kokeiluun. Rahoitus ratkaisee myös koeryhmän suuruuden.

Tutkimusryhmän johtaja Kangas kertoo, että kokeilun ulkopuolelle rajataan lapset ja eläkeläiset, joilla on oma sosiaaliturvajärjestelmänsä. Perustulossa poliitikkoja kiinnostavat työllisyysvaikutukset. Nuorten työikäisten, kuten opiskelijoiden, mukaan ottaminen on harkinnassa.

– Opiskelijoille voisi suunnata oman kokeilunsa. Yhdelle ryhmälle voisi maksaa nykyiset etuudet ilman tulorajaa. Toiselle ryhmälle tehtäisiin sama, mutta seurattaisiin myös opintomenestystä. Kolmas ryhmä olisi nykyisessä mallissa, Kangas kertoo.

Kangas korostaa, että jatko riippuu kokonaan hallituksen päätöksistä.

Asiasanat

Uusimmat