Uutiset

Perustuslakiasiantuntija Scheinin ei näe syytä kiristää terrorismilakeja, kuten hallitus ja presidentti esittävät

Martin Scheinin kirjoittaa Perustuslakiblogissa, että nykyinen lainsäädäntö terrorismista on jo varsin kattava. Uusi ehdotus kohtaisi terroristijärjestön jäsenyyden määrittelyongelmia.
Al-Holin lasten kotiuttamisen kompromissina hallitus aikoo kiristää terrorismilainsäädäntöä. Perustuslakiasiantuntija Martin Scheinin epäilee kiristysten tehoa. Kuva: AHMED MARDNLI
Al-Holin lasten kotiuttamisen kompromissina hallitus aikoo kiristää terrorismilainsäädäntöä. Perustuslakiasiantuntija Martin Scheinin epäilee kiristysten tehoa. Kuva: AHMED MARDNLI

Perustuslakiasiantuntija Martin Scheinin ottaa tapaninpäivänä Perustuslakiblogissa kantaa Suomen terrorismilainsäädäntöön, jota hallitus on linjannut kiristettävän samalla, kun hallitus päätti al-Holin leirin suomalaislasten hakemisesta Suomeen.

Presidentti Sauli Niinistö kertoi Twitterissä lainsäädännön kiristämisellä tarkoittaneensa terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointia.

Scheininin mukaan terrorismilainsäädännön kiristäminen ei auttaisi, sillä terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisoinnissa törmättäisiin uusiin ongelmiin.

Näitä ongelmia olisivat muun muassa terroristijärjestöjen aukoton listaaminen ja kuinka järjestön jäsenyys todettaisiin. Se täytyisi kuitenkin perustua tekoihin.

Koko Scheininin kirjoituksen voit lukea täältä.

Scheinin: Nykylainsäädäntö kattava

Nykyisessä lainsäädännössä on jo kriminalisoitu terroristiryhmän johtaminen, toiminnan edistäminen ja rahoittaminen.

Edistäminen pitää sisällään järjestölle aseiden varustamisen, toimitilojen tai kulkuneuvojen luovuttamisen, tietojen hankkimisen tai muiden asioiden hoidon.

Nämä nykylainsäädännön määritelmät Scheininin mukaan kattavat ne teot, jotka voidaan tulkita terroristijärjestön jäsenyydeksi.

– On pelättävissä, että ”puhtaan” jäsenyyden kriminalisointi olisi sekä oikeusvaltiollisesti ongelmallinen että samalla asiallisesti tehoton. Al-Hol -asian hoitoon liittyen tehtäisiin lehmänkauppa, jonka tuloksena rikoslakiin otettaisiin luonteeltaan symbolinen ja asiallisesti turha kriminalisointi, Scheinin kirjoittaa.

Esitys kriisialueelle matkustamisen kriminalisoinnista

Scheinin esittää blogissa ratkaisuksi terrorismilainsäädännön unohtamisen. Suomi voisi kriminalisoida kaiken matkustamisen aseelliseen konfliktiin tai kriisialueelle.

Tämän ei tarvitsisi liittyä terrorismiin, vaan mihin tahansa sotatoimeen.Poikkeuksena olisi valtion valtuuttama matkustus, toiminta kansainvälisen järjestön osana tai tiedotusvälineiden edustajana. Ongelmana olisi, että rikosvastuuseen saataisiin vasta jälkikäteen.

– Mitään lupamenettelyä tai ilmoittautumisvelvollisuutta maasta lähtiessä ei olisi. Kuten yleisesti on asianlaita, rikosoikeudellinen vastuu toteutuisi pääsääntöisesti jälkikäteen, kun henkilö on palannut Suomeen ja arvioidaan, mitä hän on tehnyt, Scheinin toteaa.

– Jäljelle jää kysymys, onko tällaisen kriminalisoinnin säätäminen kriminaalipoliittisesti järkevää. Vastaan: ehkä on, ehkä ei, mutta ainakin se olisi huomattavasti järkevämpää kuin terroristijärjestön ”puhtaan” jäsenyyden kriminalisointi.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic