Uutiset

Perustuslakivaliokunta kuulee parhaillaan turvapaikanhakijat vieraslajeihin rinnastanutta kansanedustaja Mäenpäätä

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä varoittaa, että puuttuminen kansanedustajan puhevapauteen on aina vakava riski kansanvallalle.
Kansanedustaja Juha Mäenpää (vas.) ja hänen avustajansa lakimies Kari Uoti valmistautuivat torstaina menemään perustuslakivaliokunnan kuultaviksi. Kuva: Mauri Ratilainen
Kansanedustaja Juha Mäenpää (vas.) ja hänen avustajansa lakimies Kari Uoti valmistautuivat torstaina menemään perustuslakivaliokunnan kuultaviksi. Kuva: Mauri Ratilainen

Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuulee parhaillaan kansanedustaja Juha Mäenpäätä (ps.) tämän eduskunnassa pitämästä vieraslajipuheesta.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta voida asettaa Mäenpää puheenvuoron perusteella syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Kansanedustaja Mäenpää rinnasti viime kesäkuussa eduskunnassa pitämässään puheessa turvapaikanhakijat hallitusohjelmassa mainittuun vieraslajien torjuntaan sanomalla, että valitettavasti vieraslajien torjunta lukee väärässä kohtaa hallitusohjelmaa.

– Perustuslakivaliokunta joutuu pohtimaan erityisesti kansanedustajille perustuslaissa taatun laajan puheoikeuden merkitystä ja suhdetta muihin lakeihin. Se on paljon vartijana, sillä syytelupaa ei ole koskaan aiemmin nykyisen perustuslain aikana pyydetty, kirjoitti Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä viime perjantaina
Ilkka-Pohjalaisessa.

Hän korosti, että kansanedustajalla on oltava laaja vapaus arvostella tehtyä politiikkaa. Edustajaa sitoo toimessaan vain perustuslaki ja tietyissä tilanteissa puhevapaus voi ylittää rikoslainkin rajat.

– Demokratiassa ei ole syytä suhtautua kevyesti syyttäjänviranomaisen pyrkimyksiin rajoittaa poliittista keskustelua. Jos tämä nyt hyväksytään Mäenpään osalta, voidaan se jatkossa tehdä myös toisenlaisten mielipiteiden kohdalla, Jokisipilä varoitti.

Vaikka Mäenpään puhetta voi arvostella mauttomaksi, on hänen mielestään ymmärrettävä asian demokraattiset ulottuvuudet. Siinä ei ole kyse pelkästään Mäenpäästä tai edes perussuomalaisista, vaan kansan vallan toteutumisen kovimmasta ydinalueesta.

– Edustuksellisessa demokratiassa on elintärkeää, että kansalaisten näkemykset välittyvät päätöksentekoon heidän edustajiensa kautta mahdollisimman väärentymättöminä, Jokisipilä huomautti.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoi kokouksen mennessään, että kansanedustajalla lähtökohtaisesti on laaja puheoikeus ja mielipiteen ilmaisuvapaus.

– Muta tässä raja kulkee, että ihmisoikeutta ei saa silti loukata.

Lupaa haetaan ”sammutetuin lyhdyin”

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen on todennut, että vaikka eduskunta antaisikin suostumuksen syytteen nostoon, se ei vielä tarkoita sitä, että hän asettaisi Mäenpään syytteeseen. Tämä on herättänyt kysymyksen siitä, miksi valtakunnansyyttäjä hakee eduskunnalta syytelupaa siinäkin tapauksessa, että hän jättäisi syytteen nostamatta.

Oikeustieteen tohtori Riitta Ollila ihmettelee sitä, että valtakunnansyyttäjä hakee syytelupaa sammutetuin lyhdyin.

– Jos hän olisi sitä mieltä, että kyse ei ole rikoksesta, hän voisi tehdä ratkaisun ilman syytelupaa. Perustuslain 30. pykälässä puhutaan syytteen nostamisesta, ei sen toteamisesta, että kyse ei ole rikoksesta, Jyväskylän yliopiston lehtorina toimiva Ollila toteaa.

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen on tulkinnut asiaa niin, että perustuslaki suojaa kansanedustajaa paitsi syytteeseen asettamiselta, myös sellaiselta syyttäjän ratkaisulta, jossa syyttäjä toteaa kansanedustajan todennäköisin syin syyllistyneen rikokseen, mutta luopuu syytetoimenpiteistä.

– Eduskunnan suostumus tarvitaan siten paitsi syytteeseen asettamiseen, myös harkinnanvaraiseen syyttämättä jättämiseen, Toiviainen katsoo.

Syytelupaa ei ole tulossa

Perustuslakivaliokunta antaa kannanottonsa syytelupapyyntöön mietintönä eduskunnan täysistunnolle. Täysistunto äänestää sen jälkeen syyteluvasta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi jo viime elokuussa, että perussuomalaiset tulevat äänestyksessä määrävähemmistöllään estämään syyteluvan myöntämisen.

– Puuttuminen edustajien puheoikeuteen on aina vakava riski kansanvallalle, ja juuri siksi eduskunnalla on valta estää edustajia joutumasta valtiopäivätoimistaan syytetyiksi, Jokisipilä muistuttaa.

Jos syytelupaa ei tule, valtakunnansyyttäjä Toiviainen on kertonut tekevänsä päätöksen syyttämättä jättämisestä syyteoikeuden puuttumisen perusteella.

Uusimmat

Näkoislehti

2.7.2020

Fingerpori

comic