Uutiset

Perustuslakivaliokunta löysi sote-lakipaketista korjattavaa – muutoksilla kova kiire ja ne menevät kalkkiviivoille

Perustuslakivaliokunta sai sote-työnsä valmiiksi puheenjohtaja Annika Lapintien ja varapuheenjohtaja Tapani Töllin johdolla perjantaina. Kuva: Mauri Ratilainen Com.Pic- Kuvatoimisto 0400-461764

Sote-uudistuksen lakipaketin hyväksyminen tällä vaalikaudelle menee kalkkiviivoille, jos se ylipäätään onnistuu. Perustuslakivaliokunta löysi lakiesityksistä yhä korjattavaa, mutta korjaukset saatetaan ehtiä vielä käsittelemään seuraavien kolmen viikon aikana.

Eduskunnan on tarkoitus jäädä vaalitauolle maaliskuun puolivälissä. Nähtäväksi jää, jatketaanko valtiopäiviä, jos sote-uudistuksen tilanne on tiukka.

Mitä lakipaketista vielä pitäisi korjata?

– Esitämme useita muutoksia, mutta yleisenä arviona voidaan todeta, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on huolellisesti ottanut huomioon perustuslakivaliokunnan aiempia huomioita. Muutokset eivät sisällä rakenteellisia ongelmia valtiosäännön kannalta, valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) kertoo.

Perustuslakivaliokunta edellyttää, että maakuntavaalit ovat aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua lakien hyväksymisestä. Muutoksia ehdotetaan liikelaitoksen palveluvelvoitteeseen, maakuntien rahoitukseen, kunnille maksettaviin korvauksiin sekä tietosuojaa ja valvontaa koskevaan sääntelyyn.

Lisäksi paljon palveluita tarvitsevien asiakassuunnitelman sääntelyä on täsmennettävä.

– Lähtökohtaisesti kyse on hienosäädöstä. Muutoksia pystytään tekemään ilman hallituksen täydentävää esitystä. Se vaatii paljon töitä, mutta töissä me täällä olemme, valiokunnan varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) sanoo.

– Ponsia on yhteensä 20. Osa niistä on teknisempiä kuin aiemmin, mutta kyllä näissä työtä vielä riittää, valiokunnan jäsen Ville Niinistö (vihr.) kertoo.

Ehditäänkö käsitellä?

Valiokunta vaikutti tiedotustilaisuuden alussa hyvähenkiseltä ja se pystyi tekemään yksimielisen päätöksen. Jäsenet ottivat esimerkiksi toisistaan kuvia ja hymyjä näkyi välillä monen kasvoilla. Perusilme oli kuitenkin melko totinen.

Perustuslakivaliokunnassa ei ole lähtökohtaisesti hallitus-oppositio -asetelmaa ja se pyrkii aina yksimielisyyteen.

– Onnistuimme valiokunnassa turvaamaan suomalaisten perusoikeuksia, valiokunnan jäsen Ilkka Kantola (sd.) kertoo.

Valiokunnan jäsen Anna-Maja Henriksson (r.) ennakoi, että lakipaketin ehtiminen täysistuntoon menee tiukille.

– Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on valtava, valtava työ. Tilanne on melkein kestämätön, Henriksson pohtii.

Perustuslakivaliokunnan lausunto menee seuraavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunnasta sote-uudistus etenisi puolestaan eduskunnan täysistuntoon, joka päättää lakien hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

– Varmasti tässä on hikiset viikot edessä. Toisaalta ei pidä katsoa vain ponsien määrää. Osa on helposti tehtävissä. Kiire kuitenkin tulee varmasti, valiokunnan jäsen Wille Rydman (kok.) sanoo.

– Kyllä tämä on mahdollista, Tölli toteaa.

Pitääkö valinnanvapautta lykätä?

Valinnanvapauslain soveltamisen aloittamista voidaan joutua lykkäämään. Perustuslakivaliokunta haluaa, että valinnanvapautta on lykättävä, jos järjestelmän laillisuutta ei pystytä EU:lta varmistamaan.

Jo aiemmin esillä on ollut mahdollisuus, että uusi sote-malli olisi EU:n sääntöjen vastainen ja on vaadittu EU-notifikaation tekemistä.

Notifikaation eli ilmoituksen myötä EU arvioisi, saisiko julkinen sektori jatkossa perusteetonta etua niin, että se olisi markkinoilla paremmassa kilpailuasemassa kuin yksityiset.

Aiempien arvioiden mukaan notifikaation saaminen kestäisi jopa yli vuoden, joten sote-uudistusta ajavat hallituspuolueet eivät ole sitä halunneet.

Notifikaatio oli se asia, josta valiokunnassa väännettiin vielä loppumetreillä.

– Sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee poliittisen päätöksen notifikaation tarpeesta, valiokunnan jäsen Matti Torvinen (sin.) toteaa.

– Tästä notifikaatiosta käydään kuitenkin varmasti jatkokeskustelua, sanoo puolestaan Niinistö.

Perustuslaki on muiden lakien perusta

Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on katsoa, ovatko sote-uudistuksen mahdollistavat lakiesitykset perustuslain mukaisia.

Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Siinä on turvattu yksilön perusoikeudet, kuten muun muassa sananvapaus, uskonnonvapaus, yhdenvertaisuus lain edessä sekä se, että valtion ja asuinkunnan on turvattava ihmisarvoisen elämän puitteet silloin, kun omat voimat eivät riitä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla tarkastelussa on ollut esimerkiksi se, saavatko suomalaiset yhdenvertaisesti palveluita ja pysyvätkö heidän terveystietonsa varmasti salassa, jos tiedot liikkuvat useiden palvelutuottajien välillä.

Palvelut maakunnille 2021?

Sote-uudistus siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelut maakuntien vastuulle.

Perustettavat 18 maakuntaa järjestäisivät sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2021 alusta lukien. Maakunnille on tarkoitus siirtää myös lukuisia muita tehtäviä.

Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön koko Suomessa 1.1.2022.

Valinnanvapauteen perustuvat, erityisesti perustason palvelua tarjoavat sote-keskukset aloittaisivat viimeistään 1.1.2023. Maakunnan olisi mahdollista hakea lupaa tätä aikaisemmalle aloittamiselle.

Uudet suunhoidon yksiköt aloittaisivat 1.1.2023.

Sote-uudistuksen tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluita, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua.

Kulujen kasvusta pitäisi leikata 3 miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. Menot saisivat kasvaa jatkossa vain 0,9 prosenttia vuodessa, kun ne nyt kasvavat 2,4 prosenttia vuodessa.

Koonnut: Aki Taponen

Uusimmat