Uutiset

Pesis lyö yhä läpi maakunnissa kunnarin arvoisesti – helteinen kesä on hellinyt lyöjiä ja katsojia

Pesäpallo haki lämpimän kesän Espanjan aurinkorannikolta asti. Superpesiksen yleisömäärät ovat selkeässä kasvussa.
Sotkamo ja Vimpeli ovat pelanneet Superpesiksen finaaleissa vuodesta 2011 lähtien. Nähdäänkö tänä syksynä vihdoin loppuottelussa joku muukin joukkue? Kuvassa Sotkamon Jymyn lukkari Toni Kohonen ja palloa lyö Vimpelin Vedon Mikko Haukkala.

Suomen kansallispeli pesäpallo ei ole auringonlaskun laji, vaikka pesiksen vahvimmat tukialueet ovat väkeä menettävissä maakunnissa ja syvällä maaseudulla.

Miesten Superpesiksen runkosarjan yleisömäärät ovat nousseet tänä kesänä yli 10 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Myös naisten Superpesiksen yleisömäärissä on pientä nousua.

Pesäpalloliiton markkinointi- ja viestintäjohtaja Jussi Pyysalo on syystäkin tyytyväinen. Toukokuu ja kesäkuu olivat erinomaisia, ja myös heinäkuussa päästiin lähelle viime kesän yleisömääriä.

Hän myöntää, että suurin syy katsojakeskiarvon nousun takana on helteinen alkukesä. Kaksi edellistä suvea olivat hyvin kylmiä, ja yleisömäärät laskivat. Hyvien kelien vuoksi peleissä on myös taottu ennätysmäärä juoksuja, mistä yleisö pitää.

Miesten Superpesiksen runkosarjan yleisökeskiarvo oli vuonna 2017 yhteensä 1 285 katsojaa. Pyysalo arvioi, että keskiarvo nousee tänä vuonna usealla sadalla katsojalla.

– Nousijajoukkue Hamina on ollut hyvä piristys miesten Superpesikseen. Hamina paikkasi hienosti Oulun laskenutta yleisömäärää, mistä nostan hattua. Myös Kouvolassa on nousua katsojamäärissä, ja Seinäjoki on nostanut profiiliaan.

“On viinipaaria, gurmee-hodareita ja pyttipannua”

Entinen huippulukkari Antti Tokkari sanoo, että pesäpallokausi lähti hyvään suuntaan heti kevään ensimmäisistä Espanjassa pelatuista peleistä. Onnistuneista Fuengirolan Superpesis-otteluista tuli paljon mediahuomiota, ja ihmisten kiinnostus lisääntyi.

Pyysalon mukaan Superpesis kamppailee jalkapallon Veikkausliigan kanssa kesän ykköslajin asemasta. Naisten Superpesis on seuratuin naisten palloilusarja Suomessa: vuonna 2017 katsojakeskiarvo oli 499.

Hän myöntää, että Helsingin HJK:n isot katsojamäärät Veikkausliigassa repivät eroa superpesikseen.

– Meillä ei ole myöskään maajoukkuetta kuten muilla lajeilla. Kansainvälinen toiminta on harrastemeininkiä ja sillä selvä. Olemme kuitenkin maamme ainoa palloilusarja, jossa maailman parhaat pelaajat pelaavat Suomessa.

Käristemakkara ja jäätelötuutti eivät riitä enää pesäpallo-ottelun oheispalveluksi. Pyysalon mukaan katsojat vaativat enemmän ja kioskien valikoimaa on lisätty kaikilla Superpesis-paikkakunnilla.

– On viinibaaria, gurmee-hodareita ja pyttipannua. Joensuussa on maailman hienoin pesäpallostadion, jossa on mahtavat myyntitilat ja aitiot. Kenttien ja oheispalveluiden taso on kuitenkin kirjava, eikä se täydelliseksi muutu lyhyellä tähtäimellä.

Pyysalo sanoo, että superpesiksen tehtävä on tunnistaa seurojen toimivimmat käytännöt ja levittää niitä muille paikkakunnille. Hän ottaa esimerkiksi yleisön tunnelmaa Kouvolassa nostaneen Mangusti-maskotin.

Ykköspesiksen taso huolestuttaa

Tokkarin mielestä miesten Superpesiksen joukkuemäärä pitäisi pudottaa 14:stä enintään 12:een, että tasoerot pienenisivät.

– Valitettavasti pesäpallon alasarjojen taso on todella huono. Ykköspesiksessä esimerkiksi Lievestuore on ihan harrastelumielellä liikkeellä. Jos Ykköspesikseen saataisiin pari joukkueellista Superpesiksen miehiä, tilanne paranisi, Tokkari toteaa.

Pyysalo seisoo Superpesiksen nykyisen joukkuemäärän takana. Hänen mukaansa Oulun Lippo oli miehissä ainoa joukkue, joka putosi muiden kyydistä. Naisten puolella häntäpään Lappajärvi ja Lappeenranta pystyvät haastamaan kärkijoukkueita.

Hän on aidosti murheissaan Ykköspesiksen tasosta, koska sarjanousua tosissaan hakevia seuroja on vain muutamia.

Riittääkö huippupelaajia oikeasti 14 joukkueen Superpesikseen?

– Ne seurat eivät ole pulassa, joilla on oma juniorituotanto kunnossa. Se ei ole kestävä yhtälö, jos joukkueen joutuu hankkimaan rahalla. Miehissä esimerkiksi Imatran, Haminan ja Kouvolan seudulla kilpailu pelaajista on kovaa.

Kumpi pääsee ensin Helsinkiin, keskusta-puolue vai pesäpallo

Superpesis-joukkueen saaminen Helsinkiin on vähän samanlainen ikuisuuskysymys kuin keskusta-puolueen murtautuminen Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin.

Pyysalo korostaa, että kukaan ei halua Helsinkiin Kaisaniemen Tiikerien tyyppistä ostojoukkuetta.

– Tekohengityksellä kasaan koottu muoviseura ei ole ratkaisu. Meidän pitää laittaa panostuksia junioritoiminnan kehittämiseen. Kyllä siinä voi mennä lähemmäs 10 vuotta, että Helsinkiin saadaan aidosti toimiva ja oma miesten Superpesis-joukkue

Pyysalon mukaan Helsinkiin tarvitaan myös kunnon pesäpallostadion, jotta esimerkiksi Punamustat voisivat pelata miehissä edes Ykköspesistä taloudellisesti vakaalla pohjalla ja Roihu palaisi naisten Superpesikseen.

Antti Tokkari on harmissaan, että perinteisistä isojen kaupunkien seuroista Oulu putosi miesten Superpesiksestä ja Jyväskylä on ollut poissa jo pidempään.

Toisaalta Tampere voitti viime vuonna naisten superpesiksen mestaruuden ja miehissä Manse PP on Ykköspesiksen parhaita joukkueita.

– Pesäpallon ei tarvitse hävetä sitä, että olemme maakunnallisten kasvukeskusten ja pienten paikkakuntien laji. Meillä on esimerkiksi vahva näkyvyys maakuntalehdissä, Pyysalo sanoo.

Hän uskoo, että etelän kasvukeskuksissa on potentiaalia pesistoiminnalle, kun kaupunkeihin muuttaa enemmän väkeä, jolla on lajitaustaa.

– Maakuntien pienten keskusten elinvoimaisuus vähenee väkisin tulevina vuosina, ja pesäpallon mahdollisuudet kasvuun kapenevat niissä.

Harva penkkiurheilija osaa nimetä muita nykypesäpalloilijoita kuin ehkä Toni Kohosen, jos ei ole varsinainen laji-ihminen. Pyysalo toivoo, että mediassa kirjoitettaisiin pesäpallosta muuallakin kuin urheilusivuilla.

– Esimerkiksi lyöjäjokeri Jukka-Pekka Vainionpään siviilielämää ruokailutottumuksista kodin sisustusratkaisuihin voitaisiin esitellä lifestyle-lehdissä. Toisaalta en minäkään tunne kilpailevien lajien aktiivipelaajista kuin jalkapalloilija Teemu Pukin, joka taitaakin pelata nykyään kotimaan ulkopuolella. Olemme tässä siis samassa veneessä muiden lajien kanssa.

Tokkari toivoo lisää pesispelejä ilmaiskanaville

Superpesis Oy ja Nelonen Media sopivat helmikuussa pesäpallon miesten ja naisten pääsarjojen televisio-oikeuksista kausille 2018–2021. Pyysalon mukaan Sanoma on pesäpallolle oikea kumppani.

– Suomi on pieni markkina ja tv-toimijoita on vähän. Sanoma näyttää myös Veikkausliigaa ja muuta kotimaista urheilua. Lisäksi konserniin kuuluu Suomen johtavia mediataloja, printtimediaa ja tapahtumia.

Miesten ja naisten Superpesistä voi seurata maksullisesta Ruutu-palvelusta. Jokainen Superpesis-ottelu on katsottavissa vähintään kevyellä fanikameratuotannolla, josta seurat vastaavat.

Pyysalo myöntää, että fanikameralähetyksissä on vielä parantamisen varaa. Seurat satsaavat tuotantoon vaihtelevasti. Osa pelkää, että kaikkien pelien näyttäminen suorana televisiosta karsii katsojia paikan päältä.

– Tässä testataan ottelutapahtuman vetovoimaa. Myönnän, että olen itsekin jäänyt kotisohvalle katsomaan peliä, kun ulkona on neljä astetta lämmintä, vettä sataa ja katsomossa ei ole katettuja paikkoja.

Tokkarin mukaan laji-ihmiset ovat todella tyytyväisiä Superpesiksen mahtavaan tarjontaan Ruutu-palvelussa.

– Toisaalta uusien katsojien houkutteleminen olisi helpompaa, jos pesäpallo näkyisi maksuttomilta kanavilta. Toivoisin Superpesikseltä aktiivisuutta, että nelosen ilmaiskanavalle saataisiin enemmän pelejä.

Pyysalon mielestä maksukanavamalli on ainoa kestävä vaihtoehto pesäpallolle. Hän ei sulje pois mahdollisuutta, että joitakin pelejä voitaisiin näyttää jatkossa Ylen kanavilla.

Uusimmat