Uutiset

Pian myös ystävä tai serkku voi luovuttaa munuaisen – 412 ihmistä odottaa munuaista, elävien luovuttajien munuaisia tarvitaan nykyistä enemmän

Tähän saakka vain vanhempi, lapsi, sisarus tai samassa osoitteessa asuva puoliso on voinut olla luovuttaja. Muissa Pohjoismaissa munuaisia siirretään eläviltä ihmisiltä paljon Suomea enemmän.
Munuaisen tarvitsijoita on enemmän, mitä siirtoja nykyisin pystytään tekemään. Kuva: Tomi Vuokola

Jo tämän kevään aikana muut kuin lähisukulaiset ja samassa osoitteessa asuva puoliso voivat luovuttaa munuaisen sitä tarvitsevalle.

Tähän saakka esimerkiksi täti, serkku tai eri osoitteessa asuva nais- tai miesystävä ei ole lain mukaan saanut luovuttaa munuaista, vaikka olisi halunnutkin. Kelvollisia munuaisen luovuttajia ovat olleet vain vanhempi, lapsi, sisarus tai samassa osoitteessa asuva puoliso.

Muissa Pohjoismaissa lait eivät ole rajanneet luovuttajia tiukasti perhepiiriin kuten Suomessa. Eläviltä ihmisiltä otettuja munuaisia siirretäänkin muissa Pohjoismaissa paljon Suomea enemmän.

Tämä selittyy osittain sillä, että Suomi oli ensimmäinen maa, jossa aivokuolema hyväksyttiin viralliseksi kuoleman määritelmäksi jo vuonna 1971 ja munuaisia alettiin siirtää aivokuolleilta. Ruotsissa aivokuolema hyväksyttiin vasta 1990-luvulla.

Eduskunta hyväksyi uuden kudoslain tiistaina.

Odotusaika keskimäärin 1,5–2 vuotta

Tamperelainen lääkäri-kansanedustaja Sari Tanus (kd.) on ollut aktiivinen lain etenemisessä. Hän teki jo kesällä 2016 lakialoitteen kudoslain muutoksesta. 116 kansanedustajaa allekirjoitti sen. Hallitus toi lakiesityksen kiireellisenä eduskunnalle tämän vuoden alussa. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntakin hyväksyi esityksen yksimielisesti.

412 ihmistä odotti vuodenvaihteessa sopivaa munuaista ja odotusaika on keskimäärin 1,5–2 vuotta. Osa munuaispotilaista kuolee odotusaikana. Suomessa pääosa munuaisista siirretään aivokuolleilta. Munuaisia tarvittaisiin enemmän, että ihmisten ei tarvitsisi odottaa niin kauan munuaista. Elävien ihmisten munuaisten luovuttaminen on keino saada munuaisia niitä tarvitseville nopeammin.

Elävältä ihmiseltä siirretyn munuaisen kesto on aivokuolleelta siirrettyä munuaista parempi.

Koko Suomen elinsiirrot hoitavan HUSin elinsiirtoyksikön ylilääkäri, professori Helena Isoniemi kertoo, että he saavat yhteydenottoja läheisiltä, jotka haluaisivat luovuttaa munuaisen. Heille on tähän saakka pitänyt vastata, että se ei lain mukaan onnistu.

Siirtomunuainen kestänyt pisimmillään jo 49 vuotta

Odotusajan munuaispotilaat käyvät dialyysissa eli munuaisen toimintaa osittain korvaavassa hoidossa, joka sitoo yleensä kolmeksi päiväksi ja 12 tunniksi viikossa.

– Uuden munuaisen saaneet ihmiset kuvaavat usein saaneensa uuden elämän tai elämän jatkoajan. Heidän vointinsa paranee dramaattisesti ja he pystyvät taas käymään töissä ja opiskelemaan ja suunnittelemaan perhettä, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Högström sanoo, että munuaisen odottaminen vaikuttaa koko lähipiiriin. Puoliso ja lapset voivat myös väsyä, kun läheinen sairastuu. Myös taloudellisia huolia voi tulla, kun dialyysin tai heikon voinnin takia työssäkäynti ei ole aina mahdollista.

Tanus sanoo, että munuaisensiirroilla säästetään myös yhteiskunnan rahaa. Jo nyt elinsiirroilla on säästetty yli miljardi euroa, kun näille potilaille ei ole tarvittu enää dialyysihoitoa.

– Pisimmillään siirretty munuainen on Suomessa kestänyt jo 49 vuotta.

– Yksistään tämän potilaan kohdalla on säästetty lähemmäs kaksi miljoonaa euroa.

Dialyysipotilaiden määrä kasvaa koko ajan, kun väestö ikääntyy. Högströmin mukaan munuaispotilaiden määrä kasvoi jo kolmatta vuotta odotettua enemmän. Kakkostyypin diabetesta sairastavien lisäksi nyt myös ykköstyypin diabetesta sairastavien osuus on kasvanut.

Munuaisen siirto voitaisiin tehdä ilman, että potilaan ensiksi tarvitsee käydä dialyysissa. Eli jos luovuttaja on, ei dialyysia tarvitse edes aloittaa.

Valviralle selvitykset jokaisesta luovutuksesta

Munuaisen luovuttaminen pitää aina perustua vapaaehtoisuuteen, eikä siihen saa liittyä mitään pakottamista eikä taloudellista hyötyä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaviranomainen Valvira hyväksyy jokaisen luovutuksen. Luovuttajan fyysisen ja psyykkisen terveydentilan pitää olla hyvä, että hän soveltuu luovuttajaksi.

Ihminen pärjää hyvin yhdellä munuaisella.

– Kun toinen munuainen poistetaan, jäljelle jäävä munuainen kirii toimintaansa niin, että se vastaa yksin lähes kahden munuaisen toimintaa. Munuaisen luovuttaminen on siis turvallista, Tanus sanoo.

Jo tähän saakkakin Suomeen on saatu aivokuolleilta potilailta tarvittaessa siirrännäisiä myös muista Pohjoismaista, silloin on kyse vaikeista potilastapauksista.

Myöhemmin on mahdollista, että Suomessakin voidaan luovuttaa munuainen eri ihmiselle kuin se alunperin oli suunniteltu. Esimerkiksi jos puolison munuainen ei olekaan soveltuva jostain syystä.

– Eri maissa on erilaisia rekistereitä, joihin kerätään pareja. Jos vaikka minä olisin valmis luovuttamaan puolisolleni munuaisen, mutta se ei sopisikaan, munuaisen voisi käyttää jonkun toisen pariskunnan puoliso, kertoo munuaistautien erikoislääkäri Ilkka Helanterä.

Ruotsissakin tällainen ketjutusvaihto on tehty pari kertaa.

Ruotsissa on myös siirretty muutama munuainen aivan tuntemattomalle ihmiselle.

Munuaisen siirto

412 ihmistä odotti vuodenvaihteessa pääsyä munuaisen siirtoon.

Lähes 2000 ihmistä käy dialyysihoidossa eli munuaisen toimintaa osittain korvaavassa hoidossa.

Munuaista odotetaan keskimäärin 1,5–2 vuotta.

238 potilasta sai uuden munuaisen viime vuonna, heistä elävän ihmisen munuaisen sai 32 potilasta.

Suomessa elävien ihmisten munuaisten osuus on ollut pitkään 5–8 %, kun esimerkiksi Norjassa osuus on yli 40 % ja Ruotsissa yli 30 %.

Islannissa tehtävistä munuaisensiirroista kaikki tehdään elävien ihmisten munuaisilla, islantilaisia menee tosin Tanskaan ja Norjaan munuaisensiirtoihin, jossa munuainen aivokuolleelta.

Kaikki Suomen munuaisensiirrot on keskitetty Helsinkiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin elinsiirtoyksikköön.

HUSissa aloittaa helmi–maaliskuussavaltakunnallinen Elävä luovuttaja -koordinaattori. Hän antaa informaatiota luovuttajille.

Suomen ensimmäinen munuaisensiirto tehtiin vuonna 1964.

Suomessa pääosa munuaisensiirroista tehdään aivokuolleiden munuaisilla. Luovuttajalla ei ole ikärajaa.

Esimerkiksi Japanissa aivokuolemaa ei kulttuurisesti tunneta, joten siellä kaikki luovutukset eläviltä.

Uusimmat