Kolumnit Uutiset

Näkökulma: Pidä huolta terveydestä myös korona-aikana

Kuva: Pekka Peura
Kuva: Pekka Peura

Ennen koronakriisin alkua minulla oli varattuna kaksi aikaa paikalliseen hammashoitolaan. Molemmat kiireettömiä, mutta tarpeellisia, sillä edellisestä hammaslääkärin tarkastusajasta on kulunut lähes vuosikymmen.

Sitten tuli korona. Omista varauksistani toisen peruutin itse. Silloin vähän pelotti, jos saisinkin koronaviruksen vastaanotolta. Hoitaja oli ymmärtäväinen ja kertoi, että moni oli toiminut samalla tavalla.

Nyt ajatellen pelkoni oli täysin liioiteltu ja turha. Olisin voinut aivan hyvin käyttää aikani.

Toinen aika peruuntui, koska hammashoitola perui kaikki kiireettömät ajat pitkälle tulevaan.

Nyt uutta kiireetöntä aikaa joutuu todennäköisesti odottamaan ties kuinka pitkään. Sen tiedän, että jos hätä tulee, apua kyllä saa.

 

Kyse ei ole kuitenkaan yhden kirjoittajan omakohtaisesta harmituksesta.

On täysin ymmärrettävää, että sairaanhoitopiireissä varaudutaan epidemian varalle kaikin tavoin. Henkilökunnan koulutus koronapotilaiden hoitamiseen ja hoitohenkilöstön siirrot tehtävistä toiseen ovat varautumista ja ennakoimista, jota sairaanhoidon yksiköissä onkin tehtävä.

Siitä huolimatta pinnalle nousee kysymys, ovatko asiakkaat ja sairaalat peruneet varattuja ja kiireettömiä aikoja turhankin innokkaasti. Olisiko lääkäreiden pitänyt rauhoitella potilaita jo heti alussa, että sairaalaan on turvallista tulla, vaikka Suomessa eletään poikkeusoloja?

Kyllä olisi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan osassa maata asiakaskäyntejä rajoitettiin ja kiireettömiä palveluita peruttiin liian varhaisessa vaiheessa.

 

Lääkärilehden pääkirjoituksessa Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi ja Terveystalon syöpätautien erikoislääkäri, dosentti Petri Bono kirjoittavat, kuinka pitkä varautumisjakso sekoittaa sairaaloiden elektiivisen (ei-päivystyksellisen) toiminnan useiksi vuosiksi eteenpäin.

Tällöin jatkuvaa seurantaa vaativien sairauksien ja uusien oireiden välttämätön selvittäminen jää tekemättä. Tämä johtaa siihen, että vakavat sairaudet jäävät tunnistamatta tai ne löydetään liian myöhään.

Erikoislääkärit ovat eri yhteyksissä esittäneet huolensa siitä, kuinka paljon vähemmän sairaaloihin tulee sydäninfarktipotilaita tai aivoverenkierron häiriön saaneita potilaita.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki pohdiskeli, johtuuko tilanne siitä, etteivät ihmiset koronan pelossa tule hoidettavaksi, koska suomalaisten ihmeparantumisia tuskin koronakriisin aikana on tullut yhtäkään.

Liian myöhään löydetty sairaus tai viivästynyt hoito eivät paranna ketään. Siksi omasta terveydestään saa ja pitää huolehtia myös poikkeusoloissa. Lääkäriliiton Myllymäen mukaan vastaanotolle voi mennä, jos ei pode hengitystieoireita eikä lähipiirissä ole ollut koronatapauksia.

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic