Uutiset

Pienten lasten äitejä on patisteltu nopeasti töihin – Tutkimuksen mukaan äidit eivät koe kotona olon haitanneen työuraa

Ensi viikolla Turun yliopistossa tarkastettavan sosiaalipolitiikan väitöstutkimuksen tulosten perusteella kotihoidon tuen lyhentämistä ei voi suositella.

Julkisuudessa kotihoidon tuen lyhentämistä on perusteltu sillä, että pienten lasten äidit saataisiin nopeammin palaamaan työelämään. Äitien uranäkymien on sanottu heikentyvän, jos he ovat pitkään työelämän ulkopuolella. Kotihoidontukea maksetaan nykyisin 3-vuotiaaksi asti.

Kotihoidon lyhentämistä on perusteltu myös sukupuolten tasa-arvolla. Myös pitkään kotona olevien naisten tuleva eläke jää pienemmäksi.

Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi ja Turun yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi valmistunut Sirpa Weckström selvitti, mitä alle 13-vuotiaiden lasten äidit itse ajattelivat kotihoidon vaikutuksista työuralleen. Hän myös selvitti äitien omia kokemuksia äitiyden ja palkkatyön yhdistämisestä.

-Pääosa äideistä ei koe, että lasten hoitamisesta kotona olisi ollut heille haittaa työuralla. Tämä on yksi näkökulma, joka olisi hyvä huomioida työllisyys- ja tasa-arvo näkökulmien lisäksi. Taloudellinen puoli ja tasa-arvo ovat tärkeitä, mutta äidit itse eivät koe kotona ololla olleen uravaikutuksia.

Suomalaisäidit tyytyväisiä elämäänsä

Kakista suomalaisäideistä vain alle viidennes (17,6 prosenttia) koki, että lapsen tai lasten kotona hoitaminen oli heikentänyt heidän uranäkymiään. Esimerkiksi Ruotsissa joka neljäs äiti eli 25 prosenttia ja Saksassa hieman yli 40 prosenttia äideistä koki, että kotihoito oli heikentänyt heidän uranäkymiään.

Suomalaisäidit olivat tyytyväisiä elämäänsä. Suomalaisäitien tyytyväisyyttä elämään saattaa Weckströmin mukaan osaltaan selittää äitien hyvä mahdollisuus valita kotihoidon ja päiväkodin välillä.

-Joissakin maissa alle 3-vuotiaille on vaikea löytää päiväkotipaikkaa. Eli on äitejä, jotka mielellään menisivät töihin, mutta eivät voi.

Weckströmin mukaan Suomessa pitkään kotona lapsia hoitavat useammin matalasti koulutetut kuin korkeakoulutetut äidit.

-Osa äideistä voi ottaa huomioon, minkälaiset uramahdollisuudet heillä on. Voi olla, että heillä ei ole työtä, mihin palata. Silloin he voivat ajatella, että kotona olo ei ole vaikuttanut heidän uranäkymiinsä, koska uranäkymät eivät ole muutenkaan olleet hyvät.

Suomessa äitien työajat pisimmästä päästä

Suomessa alle 3-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on selkeästi matalampi kuin vaikka Ruotsissa ja useissa maissa. Heti kun mennään vanhempien lasten eli 3-5-vuotiaiden lasten äiteihin, Suomi pärjää työllisyystilastoissa hyvin.

Kun puhutaan kotihoidosta, olisi Weckströmin mukaan hyvä ottaa huomioon myös äitien elämänlaadullinen kokemus. Hänen mukaansa nyt kotihoitoa on tutkittu enemmän vaikka työllisyysnäkökulmasta kuin äitien kokeman perusteella.

Weckström selvitti myös äitien kokemuksia äitiyden ja palkkatyön yhdistämisestä.

-Suomalaisäidit raportoivat työstä perheeseen suuntautuvaa ristiriitaa useammin kuin äidit muissa maissa. Sitä selittävät pitkät työpäivät ja kiire töissä.

Suomalaisäitien työajat olivat pisimpien joukossa ja lähes puolet äideistä raportoi kiireestä töissä.

Weckström käytti tutkimusaineistonaan Euroopan laajuista sosiaalialan tutkimusta European Social Surveyta vuosilta 2004 ja 2005.

Jos äitien työhön osallistumista halutaan nostaa, olisi Weckströmin mielestä hyvä vahvistaa esimerkiksi isien valinnanvapautta perhevapaiden käytössä sekä laajentaa molempien vanhempien mahdollisuutta osa-aikatyöhön.

-Samalla mahdollinen työstä perheeseen suuntautuva ristiriita, joka johtuu työajoista, työkiireestä sekä muista kuormitusta aiheuttavista työn piirteistä, tulisi ottaa huomioon työpaikoilla.

Asiasanat

Uusimmat