Uutiset

Pienvoimalat tuottavat niukasti sähköä, mutta sulkevat kymmeniä jokia uhanalaisilta vaelluskaloilta

Suomessa on hieman yli 200 vesivoimalaa, joista reilut 150 on pieniä alle 5 megawatin laitoksia. Pikkuvoimaloilla on padottu kymmeniä jokia, mutta ne tuottavat vain viisi prosenttia kotimaan vesivoimasta.

Pienvesivoimalla ei ole kummoista merkitystä energiaomavaraisuudelle, mutta se aiheuttaa kohtalokkaita haittoja vaelluskaloille.

-Monet pienvoimaloiden sulkemista joista ovat meritaimenjokia ja osa lohijokia. Kyllä niiden vapauttamisella olisi merkitystä. Melkein kaikki lohikalamme ovat uhanalaisia, erittäin uhanalaisia tai äärimmäisen uhanalaisia, sanoo johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.

Ely-keskuksen tuoreen selvityksen mukaan noin 40 pienvoimalalle ei ole määrätty minkäänlaista velvollisuutta korvata kalakannoille aiheuttamiaan vahinkoja.

Lännen Media selvitti ely-keskuksen materiaaleista, että pienvesivoimaloista noin 90 eli suurin osa on alle 1 megawatin tehoisia. Näiden kaikkein pienimpien voimaloiden purkaminen ei tuntuisi sähkömarkkinoilla käytännössä mitenkään, mutta vapauttaisi kymmenkunta jokea kokonaan vaelluskaloille.

Esimerkiksi Lestijoen tapauksessa tähän riittäisi yhden ainoan pienvoimalan purkaminen.

Viranomaisten määräämät kiristyvät kalatalousvelvoitteet ja alhainen sähkön hinta lisäävät paineita pienvesivoiman purkamiseen.

Etelä-Karjalan Hiitolanjoella kolmen pienvesivoimalan purkamisesta on neuvoteltu vuosikausia. Se vapauttaisi joen yläjuoksun Laatokan järvilohen lisääntymisalueiksi.

Rautjärven kunnanjohtajan Harri Anttilan mukaan keskimmäisen voimalan omistaja on viimein suostuvainen luopumaan voimalastaan. Viranomaiset ovat määränneet yhtiön rakentamaan kalatien, mikä heikentäisi voimalan kannattavuutta.

Anttilan mukaan kahden muun voimalan omistaja uskoo kuitenkin voivansa rakentaa kalatiet niin halvalla, että voimalat pysyisivät kannattavina. Niinpä omistaja vaatii voimaloidensa myymisestä kovempaa hintaa kuin kunta olisi valmis niistä maksamaan. Kunnan mielestä käypä hinta kolmesta pienestä voimalasta olisi ollut reilut 1,2 miljoonaa euroa.

-Koskien ennallistamiseen menisi lisäksi saman verran rahaa, Anttila laskee.

Hallitus osoitti vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseen yhteensä seitsemän miljoonaa euroa kärkihankerahoitusta vuosille 2016–2018.

Asiasanat

Uusimmat