Lounais-Häme Uutiset

Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi

Uhka tiukemmasta korkokatosta sai pikavippiyritykset turvautumaan mielikuvamarkkinointiin. Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan on pohdittava, voitaisiinko pikavippien mainontaa maksuvaikeuksissa oleville rajoittaa.
Pikavippejä mainostetaan entistä enemmän mielikuvilla. Useimmiten mainoksissa toistuvat kuvat unelmien lomamatkoista.

Niin sanottujen pikavippien markkinointi on lisääntynyt ja muuttunut aggressiivisemmaksi.

Näin kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Gunveig Pekkinen.

Hänen mukaansa syynä on eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys kulutusluottojen korkokaton tiukennuksesta ja luottokustannusten kulukatosta.

– Keskiössä on mielikuvamarkkinointi, josta meille on tullut paljon palautetta. Pikavippejä mainostetaan esimerkiksi unelmien lomamatkalla, ja selkeät tiedot kokonaiskustannuksista ovat jääneet heitteille.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo Lännen Medialle, että hän pitää harkitsemisen arvoisena markkinointisääntelyn kiristämistä ja kuluttajaviranomaisille lisätoimivaltuuksien antamista sääntelyn noudattamisen valvomiseen.

– Kuluttajaluottojen hintaa koskevan sääntelyn lisäksi on mielestäni tarpeen arvioida luottojen markkinointia. Keskeisenä ongelmana kyseisessä markkinoinnissa pidän sitä, että luotto saatetaan esittää huolettomana tai riskittömänä ja nopeana ratkaisuna kuluttajan taloudellisiin ongelmiin. Osa markkinoinnista on täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen, Häkkänen sanoo.

– Jo nykyisin on kuluttajansuojalaissa säädetyn hyvän luotonantotavan vastaista markkinoida luottoa siten, että markkinointi on omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä harkita luoton ottamista huolellisesti, mutta sääntely ei mitä ilmeisimmin ole tehokasta.

Selvitys sääntelyn tiukentamisesta

Oikeusministeriössä on käynnissä virkatyönä tehtävä selvitystyö kuluttajaluottojen markkinoinnin sääntelyn tiukentamisesta.

Häkkänen pitää tärkeänä, että arviointityön jälkeen katsotaan läpi huolellisesti erilaiset vaihtoehdot puuttua nykyiseen markkinointiin.

– Vastuulliset luottomarkkinat edellyttävät, että luottotuotteita markkinoidaan selkeästi ja ymmärrettävästi. Kuluttajan tulee voida saada helposti ymmärrys, millaisilla ehdoilla hän luoton ottaa. Lisäksi on mielestäni syytä miettiä luotonantajan vastuuta. Mielestäni on tarkkaan pohdittava, voitaisiinko esimerkiksi osittain rajoittaa luottotuotteiden markkinointi jo maksuvaikeuksissa oleville ihmisille, hän pohtii.

– Tällä hetkelläviranomaisten valvontakeinoilla ei voida tehokkaasti puuttua markkinointiin, sanoo Kuluttaja- ja kilpailuviraston Gunveig Pekkinen.

– Markkinoinnin rajoittamiselle vaikuttaisi olevan perusteltua tarvetta kollektiivisen kuluttajansuojan kannalta. On eri asia, onko tarvetta rajata markkinointikieltoa joltain osin.

Nyt Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi neuvotella mainonnasta yrityksen kanssa ja antaa sille markkinoinninkiellon, jos yritys ei sitoudu mainonnan oikaisuun. Jos kielto ei tehoa, asia voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, ja markkinaoikeusprosessi vie aikaa.

Harhaanjohtavaa mainontaa

Pikavippien markkinointipelaa mielikuvien lisäksi myös monilla muilla keinoilla.

Esimerkiksi tammikuussa Suomessa aloittanut Aurora lainat mainostaa 1 000–6 000 euron pikalainoja 1–5 vuoden maksuajalla erityisesti luottotiedottomille. Lainan takaajalla pitää olla omistusasunto.

Gunveig Pekkinen pitää esimerkiksi pikavippien mainostamista luottotiedottomille kyseenalaisena.

– Maksuhäiriö on signaali siitä, että pitää selvittää hakijan tulot ja velkatilanne. Herää kysymys luotonantajan vastuullisuudesta.

Luotoantajat mainostavat harhaanjohtavasti myös lainojen yhdistämisiä, pieniä kuukausieriä ja pidempiä maksuaikoja, jotka usein aiheuttavat enemmän kustannuksia kuluttajalle.

– Lainojen yhdistämisellä luodaan mielikuvaa, että talous paranee ajan kuluessa. Kymmenen vuoden laina-ajasta saattaa tulla mieletön takaisinmaksutaakka, Pekkinen toteaa.

Pekkinen neuvoo, että kuluttajan pitäisi tarkistaa kulutusluoton kokonaiskustannukset, eli todellinen vuosikorko ja muut kulut. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei luottokustannusten syynääminen ole yksin kuluttajan vastuulla.

– Mielikuvamainokset olisi syytää ohittaa, mutta luotonantaja pyrkii juuri niillä voimakkaasti vaikuttamaan kuluttajan käyttäytymiseen luomalla tarpeen luotosta, vaikka sitä kuluttajalla ei ole tai rahatilanne ei sallisi uuden luoton ottamista.

Kuluttajaliitto: Mainontaan pakko puuttua

Pikavippimainosten tulvaan verkossa, televisiossa ja radiossa on herätty nyt monella taholla.

Esimerkiksi Radio Helsinki on ilmoittanut, ettei se julkaise enää pikavippiyritysten mainoksia. Takuusäätiö aloitti viime vuoden lopussa Sikavippi-kampanjan, jolla kiinnitetään huomiota pikavippien ja muiden kulutusluottojen aggressiiviseen mielikuvamarkkinointiin.

Kuluttajaliiton kanta on, että pikavippien mainostaminen pitäisi kieltää kokonaan. Pääsihteeri Juha Beurlingin mukaan pikavippien mainonta kohdistetaan nyt niille, joilla on muutenkin vaikeuksia selvitä veloistaan ja suurin tarve nopealle luotolle.

– Mainonta rehottaa valtoimenaan ja sitä tehdään kyseenalaisilla tavoilla. Pikavippien mainontaan on pakko puuttua jotenkin, joko täydellisellä kiellolla tai lisäämällä viranomaisten toimivaltuuksia puuttua mainontaan, Beurling toteaa.

– Mainonnan tuntuva rajoittaminen ei silti ratkaise kaikkia pikavippeihin liittyviä ongelmia. Vielä tehokkaampaa on ehdottomasti määritellä korkokatto tarpeeksi alhaiseksi.

“14 prosentin korkokaton pitäisi riittää”

Beurlingin mukaan lakiesityksen 30 prosentin korkokatto kulutusluotoille on yhä liian korkea, vaikka Kuluttajaliitto oli mukana kompromississa. Esimerkiksi Hollannissa pikavippien korkokatto on 14 prosenttia.

– Hollannin malli on ollut käsityksemme mukaan hyvin tehokas tapa ajaa tällä bisneslogiikalla toimivia pois markkinoilta. 14 prosenttiakin on jo valtava korko, jonka pitäisi riittää kaikille normaalia liiketoimintaa harjoittaville, Beurling toteaa.

Hän kertoo, että lukuisissa Euroopan maissa pikavippien mainontaa on säädelty tiukemmin kuin Suomessa, ja esimerkiksi harjaanjohtava termi “ilmainen laina” on kielletty.

– Yksi mainontakiellon haaste on se, miten pikavippi määritellään. Kiellolla pitäisi olla erittäin vahvat yhteiskunnalliset perusteet, koska perustuslaki takaa elinkeinovapauden. Suomessa on kuitenkin rajoitettu esimerkiksi tupakan ja alkoholin mainontaa, koska niillä on niin merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus.

Uusi korkokatto kulutusluotoille

Eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen mukaan kaikissa kulutusluotoissa olisi jatkossa laissa säädetty korko- ja kulukatto. Lain olisi tarkoitus astua voimaan syyskuussa.

Nykyisin korkokatto perustuu luoton todelliseen vuosikorkoon. Ehdotuksessa esitetään tämän sijasta, että laissa asetettaisiin 30 prosentin yläraja korolle.

Vuonna 2013 alle 2 000 euron kulutusluotoille asetettiin todellisen vuosikoron 50 prosentin korkokatto. Isompia luottoja ei säännelty.

Korkokattoa on kierretty tarjoamalla suurempia lainoja ja limiittejä. Myös laina-ajat ovat pidentyneet.

Todellinen vuosikorko voi nousta jopa yli 100 prosentin yli 2 000 euron lainoissa.

Monesti pikavippeinä puhutaan korkeakorkoisista vakuudettomista kuluttajaluotoista tai lyhytaikaisista pienlainoista.

Suomen Pankki on laskenut, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston listalla olevien pikaluotottajilla oli lainasaamisia euromääräisesti 660 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopussa ja 430 miljoonaa euroa vuoden 2016 lopussa.

Lainasaamiset kasvoivat 52 prosenttia vuonna 2017.

Lähteet: Oikeusministeriö ja Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen

Uusimmat