Uutiset Helsinki

Planetaarinen ruokavaliomalli luo pohjaa suomalaistenkin tuleville ravintosuosituksille

Kestävyysnäkökulma huomioidaan aiempaa enemmän - ympäristön ja terveyden kannalta, sosiaalisesti sekä taloudellisesti.
Heli Kuusipalo esittelee planetaariseen ruokavalioon sopivan ruoka-annoksen. Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Kansainvälinen planetaarinen ruokavaliomalli vaikuttaa tuleviin ravitsemussuosituksiin myös Suomessa. Tämä tarkoittaisi edelleen kasvisten käytön lisäämistä ja lihan vähentämistä lautasillamme.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijan Heli Kuusipalon mukaan planetaarinen malli on ollut ensimmäinen tapa huomioida samalla kestävä kehitys ja ruokaympäristö maailmanlaajuisesti.

–  Sitä on käsitelty kansainvälisillä foorumeilla, ja viimeisin keskustelu käytiin pohjoismaisten ravitsemussuositusten suunnittelufoorumilla viime viikolla, hän kertoo.

Pohjoismaisia ravintosuosituksia ollaan hänen mukaansa uudistamassa parasta aikaa. Sen jälkeen suositukset päivitetään Suomessa.

–  Kestävyysnäkökulma on siellä mukana aiempaa vahvemmin – ympäristön ja terveyden kannalta, sosiaalisesti sekä taloudellisesti. Tarve on tullut siitä, että ihmisten määrä lisääntyy ja ruoan tuottamiseen tarvittava peltopinta-ala kasvaa, Kuusipalo sanoo.

Maitoa ja lihaa käytetään nyt liikaa

Kansainvälinen tieteellinen tutkimusryhmä, EAT Lancet -komissio, julkaisi tuloksensa kestävän kehityksen mukaisesta ruokamallista kaksi vuotta sitten. Komission mukaan maailman väkiluku olisi vuonna 2050 noin 10 miljardia ihmistä

Planetaarisella ruokavaliomallilla halutaan välttää ihmisten ennenaikaiset ravintoperäiset kuolemat, eli taata ravintoa mahdollisimman kattavasti maailman väestölle ja toisaalta puuttua esimerkiksi liiallisen lihankäytön aiheuttamiin elintasosairauksiin, kuten ylipainoon ja verisuonitauteihin. Samalla halutaan torjua luonnon ylikuormitusta ja haitallisia kasvihuonepäästöjä.

Miten suomalaiset syövät tällä hetkellä verrattuna planetaariseen suositukseen?

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Merja Saarinen kertoo, että planetaariseen malliin verrattuna maitotuotteita ja lihaa käytetään yläkanttiin.

–  Lihapuolella punainen liha, eli naudan- ja sianliha, ja lihavalmisteet – erityisesti niissä ylitetään suositukset.

Kokojyväviljojen ja kasvisten määrän suosituksista jäädään puolestaan jälkeen, vaikka kasvisten käyttö onkin Saarisen mukaan lisääntynyt viime vuosina ja vuosikymmeninä.

–  Rasvoista käytetään edelleen liian paljon tyydyttyneitä ja liian vähän tyydyttymättömiä rasvoja.

Hämäläinen resepti mielessä maailmalla

Jos kuluttaja haluaa syödä ympäristöystävällisesti, hän voi Saarisen mukaan valita kaupasta esimerkiksi silakkaa ja muita villejä kotimaisia kaloja, kokojyväviljaa, palkokasveja ja siemeniä, kasviksia, kuten juureksia, kaalia ja sipuleita – samoin muut avomaan kasvikset ovat tärkeitä.

–  Nyt kasvisten käyttö painottuu liiaksi kurkkuihin ja tomaatteihin. Kalahan taas – erityisesti juuri villit kalat kuten silakka – ovat hyviä, koska ne poistavat ravinteita myös vesistä, mikä on oma ongelmansa, Saarinen kertoo.

THL:n Kuusipalo on ollut suunnittelemassa puuroreseptiä, jonka avulla Malawissa pyrittiin torjumaan 1990-luvulla B3-vitamiinin puutosta. Kyseinen puuro on nykyään maassa kouluruokana.

–  Minulla oli mielessä hämäläinen talkkuna, koska siinä on herneitä ja kauraa tai ohraa. Ja jos se syödään hapanmaitotuotteen, viilin tai piimän kanssa ja laitetaan vähän marjoja, niin sen ravintoprofiili on ihan täydellinen. Vastaavasti Malawissa, jos puuro tehdään maissista – tai vielä parempi, hirssistä – ja siihen jauhetaan maapähkinöitä ja lisätään öljyä joukkoon, niin tästä saadaan aika hyvä ravintoprofiili, Kuusipalo havainnollistaa. STT

Uusimmat

Fingerpori

comic