Uutiset

Pohjavesien pinnat laskivat lähes ennätyksellisen alas – vesilaitoksilla paineita hinnankorotuksiin

Pohja- ja pintavedet ovat pitkän ja kuivan hellekesän takia laskeneet lähes ennätyksellisen alas etenkin maan lounais- ja länsiosissa. Pahimmillaan ne ovat melkein puoli metriä matalammalla kuin ajankohtana keskimäärin.

Maan etelä- ja keskiosissa ja rannikoilla pohjavedet ovat Suomen ympäristökeskuksen mukaan paikoin 10–45 senttiä keskimääräistä alhaisempana.

Vedenpintojen madaltuminen jatkuu, jos myös syksystä tulee kuiva. Paikoin vesien pinnat voivat Suomen ympäristökeskuksen hydrogeologin Mirjam
Orvomaan mukaan laskea jopa vuoden 2003 ennätyslukemiakin alemmiksi.

Paikalliset rankkasadekuurot eivät helpota tilannetta.

-Eivät valitettavasti. Maankosteuden vajaus näkyy pohjavesien pinnoissa, ellei ala sataa enemmän. Maaperä on niin kuiva, ettei vesi ehdi imeytyä siihen. Rankkasateet valuvat pois maanpinnasta tai haihtuvat lämmössä.

Vesilaitokset voivat nostaa vesimaksuja

Vesilaitoksista kymmenkunta ohjeistaa säästämään kuivuneita pohjavesivaroja rajoittamalla vedenkulutusta. Vesilaitoksilta toivotaan, ettei hanavettä läträttäisi ylen määrin autojenpesuun tai nurmikoiden kasteluun, ja kulutushuippuja tasattaisiin vuorokauden eri ajoille.

Suomen Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtajan Osmo Seppälän mukaan vesilaitoksilla on paineita nostaa vedenhintaa. Vesihuollon suurimmat kustannukset tulevat vesilaitosten ja vesijohtoverkostojen ylläpidosta ja rakentamisesta. Paikoin huonoon kuntoon päässyt, hukkavettä tihkuttava verkosto on suurremontin tarpeessa.

-Useimmat vesilaitokset ovat jo pitkään kasvattaneet korjausvelkaansa ja pitäneet vesihuoltomaksut keinotekoisesti liian alhaisina. Asiakkaat ovat tottuneet halpaan veteen. Näköpiirissä on isoja saneerauksia, mitkä lisäävät väistämättä paineita maksujen nostamiseen, Seppälä linjaa.

Vesijalanjälki kertoo vedenkulutuksesta

Suomi ei oleniin omavarainen ja erillään maailmanlaajuisesta vesikriisistä ja vedenkulutuksesta kuin kuvitellaan. Myös Suomi on riippuvainen maailman vesivaroista.

Suomen vedenkulutusta mittaava vesijalanjälki on hiukan keskivertoa suurempi. Vesijalanjäljestä lähes puolet tulee ulkomailta, osittain vesikriisimaissa tuotetuista tuotteista.

Ohjelmapäällikkö Jussi Nikula Maailman luonnonsäätiöstä (WWF) muistuttaa, että globaali ongelma onkin se, että vauraat maat pumppaavat vesipula-alueiden vesivaroja.

-Tuotteiden ostamatta jättäminen vähentää vesivarojen käyttöä riskialueella, mutta vielä parempi olisi vaatia tuotantoketjulta vesivastuullisuutta. Silloin vesivarojen oikeudenmukaiseen hallintaan alettaisiin ehkä panostaa ja tilanne paranisi.

Globaalisti suurimman vesijalanjäljen jättää maatalous. Kotitalouksien vedenkulutus on Suomessa siitä vain kolme prosenttia.

-Hiilijalanjälki mittaa ilmastovaikutuksia, jotka ovat kaikkialla samoja, mutta vedenkäyttö on aina paikkasidonnaista. Suomessa säästetty vesi ei paranna vesivarojen tilaa toisessa maassa. Siksi vesijalanjäljen kokoa tärkeämpää on miettiä vedenkäytön vaikutuksia vesivaroihin.

Suomalainen käyttää noin 150 litraa kotitalousvettä vuorokaudessa, ja noin 4 000 litraa vuodessa. Eniten vettä kuluu peseytymiseen, ruuanlaittoon ja wc:n huuhteluun.
Suomalaisen vesijalanjälki on noin 3 880 litraa per päivä.
Suomen maakohtainen vesijalanjälki on 7 326 miljardia litraa vuodessa.
Vesijalanjäljellä tarkoitetaan laajassa mielessä tuotteiden ja palveluiden aikaista kokonaisvedenkulutusta, vaikutusta veden laatuun, vesistöjen tilaan ja muihin vedenkäyttäjiin.
Vesijalanjälki mittaa tuotteiden raaka-aineiden kasvatuksessa ja tuotannossa käytettyä vesimäärää, ja kotitalouksien vedenkulutusta. Mukana on tuontituotteiden valmistukseen kulunut vesi.
Maatalous kuluttaa vesijalanjäljestä globaalisti eniten, koska peltokasvit haihduttavat runsaasti vettä.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat