Uutiset

Pohjois-Korean Kim toivotti etelän Moonin tervetulleeksi Pjongjangiin

Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in saapui historialliselle vierailulle Pohjois-Koreaan saadakseen todisteita ydinaseriisunnasta.
Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in (toinen oik.) ja vaimonsa Kim Jung-sook (vas.) saivat lämpimän vastaanoton Pohjois-Korean johtajalta Kim Jong-unilta (oik.) ja tämän vaimolta Ri Sol-julta (toinen vas.) saapuessaan Pjongjangiin tiistaina.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un tervehti halaten ja hymyillen maahansa saapunutta Etelä-Korean presidenttiä Moon Jae-iniä tiistaina. Moon oli tullut Pjongjangiin yrittääkseen ohjata pohjoisen ydinaseriisuntaa koskevat neuvottelut jälleen urilleen.

Tavoitteena siintää myös rauhansopimuksen solmiminen maiden välille 1950-luvulla käydyn Korean sodan lopettamiseksi vihdoin virallisesti.

Sadat kansallispukuihin pukeutuneet pohjoiskorealaiset toivottivat Moonin tervetulleeksi kantaen kukkia ja heiluttaen Korean niemimaan ja Pohjois-Korean lippuja. Heidän takanaan oli kyltti, jossa luki: “Toivotamme hartaasti presidentti Moon Jae-inin tervetulleeksi Pjongjangiin”.

Moonilla oli mukanaan myös vaimonsa Kim Jung-sook, Kimillä oli rinnallaan vaimonsa Ri Sol-ju.

Koreoiden johtajat ajoivat samalla Mercedeksellä valtion vierastalolle, jossa Moon asuu vierailunsa aikana. Heidän oli määrä neuvotella ensi kerran iltapäivällä puolentoista tunnin ajan.

Samassa vierastaloissa yöpyivät myös kaksi aiempaa Etelä-Korean presidenttiä käydessään Pjongjangissa vuosina 2000 ja 2007.

Myöhemmin kymmenettuhannet pohjoiskorealaiset huusivat “Yhdistyminen!” nähdessään maiden johtajat paraatissa Pjongjangin keskustassa.

Moon tuli vanhempiensa synnyinseudulle

Etelä-Korean presidentin Moonin rauhantahtoa ei sovi epäillä. Hän syntyi Korean sodan viimeisenä vuonna perheeseen, jonka vanhemmat olivat pohjoiskorealaisia pakolaisia.

Tiistaina hän saapui ensimmäisen kerran vanhempiensa synnyinseudulle, kun hän aloitti kolmipäiväisen vierailun Pohjois-Koreassa.

Jonkinlaista historian siipien havinaa on siis ilmassa, vaikka Moon tapaa Pohjois-Korean diktaattorin Kimin jo kolmannen kerran tänä vuonna. Kaksi edellistä tapaamista olivat Koreoiden rajan demilitarisoidulla vyöhykkeellä.

Moonin tavoitteena on takoa, ennen kuin rauta jäähtyy. Se on todellakin jäähtymässä, sillä etenkin Yhdysvalloissa usko on hiipumassa Pohjois-Korean todellisiin aseriisunta-aikomuksiin.

Kimin ja presidentti Donald Trumpin kesäkuun tapaaminen oli jättimäinen mediasirkus, mutta mihinkään konkreettiseen se ei johtanut.

Päinvastoin, Pohjois-Korea jatkaa tiedustelulähteiden mukaan aseohjelmaansa entiseen malliin. Ydinkoepaikka tuhottiin länsimaisen median silmien alla, mutta ilmeistä on, että kyseistä paikkaa ei olisi voitu muutenkaan käyttää lisäkokeisiin.

Luultavasti myös Trump on alkanut epäillä Kimin vilpittömyyttä, sillä hän perui äskettäin ulkoministeri Mike Pompeon matkan Pjongjangiin. Paluumatkalla Singaporen huippukokouksesta kesäkuussa Trump oli kehuskellut poistaneensa Pohjois-Korean suunnasta tulevan ydinaseuhan.

Kolmas pohjoisessa käyvä etelän presidentti

Moon Jae-in ei ole yhtä sinisilmäinen, mutta hänellä on kahta vertaa suurempi tarve puhaltaa eloa liennytyksen liekkiin. Pohjois-Korea jättiarmeija on lähellä, ja ohjusten kantomatka pääkaupunkiin Souliin lyhyt.

Moon on kolmas Pjongjangissa vieraileva Etelä-Korean presidentti.

Ensimmäinen oli Kim Dae-jung, joka tapasi Kim Jong-unin isän Kim Jong-ilin vuonna 2000. Seitsemän vuotta myöhemmin Kim Jong-ilin vieraaksi saapui etelästä Roh Moo-hyun.

Etelä-Koreassa on presidentiksi valittu väliin kovan linjan kannattaja, väliin vuoropuhelua haluava. Kim Dae-jungin aloittamaa liennytyslinjaa alettiin kutsua “auringonpaistepolitiikaksi”. Hän sai ponnisteluistaan Nobelin rauhanpalkinnon.

Roh Moo-hyun jatkoi auringonpaistepolitiikkaa, mutta se julistettiin kuolleeksi, kun Pohjois-Korea jatkoi asekokeitaan eikä avannut sanottavasti talouttaan.

Nykyisen presidentin Moon Jae-inin asennoitumista Pohjois-Koreaan ei kutsuta auringonpaistepolitiikaksi, vaikka niin voitaisiin hyvin tehdä.

Moon on kuitenkin ollut Pjongjangin vierailun alla hyvin varovainen lausunnoissaan eikä ole lupaillut suuria.

Turvallisuustakeita molemmille maille

Koreat ovat tarkkaan ottaen yhä sotatilassa keskenään, sillä rauhansopimusta ei ole vieläkään allekirjoitettu, vaikka aseet vaikenivat Korean niemimaalla jo vuonna 1953.

Rauhansopimuksen allekirjoittaminen vaatisi turvallisuustakeita kummallekin maalle.

Yhdysvallat on Etelä-Korean suojelija, ja Trump lupasi turvallisuustakeet myös Pohjois-Korealle, jos se luopuu ydinaseohjelmastaan. Vaikea siihen on kuitenkin uskoa, sillä ydinaseet on ainoa valtti, joka nuorella Kimillä on hihassaan. Toki uhkaa voi pitää yllä perinteisilläkin aseilla, mutta ydinaseiden pelotevoima on aivan eri luokkaa.

Pohjois-Korea on valtiokummajainen, jossa valta on siirtynyt isältä pojalle kuin monarkioissa. Sen yhtäkkistä luhistumista ei kuitenkaan yksikään naapurivaltio halua. Etelä-Koreassa toivotaan Koreoiden yhdistymistä, mutta niin, että kaikki tapahtuisi järjestäytyneesti, ilman massiivista muuttoliikettä.

Auringonpaistepolitiikan hedelmä oli Kaesongin teollisuuskylä, joka perustettiin vuonna 2002 Pohjois-Koreaan kymmenen kilometrin päähän Koreoiden rajasta.

Kaesongiin 120 eteläkorealaista yritystä, jotka valmistivat tavaraa halvalla pohjoiskorealaisella työvoimalla. Vuonna 2016 Etelä-Korean hallitus päätti sulkea teollisuuskylän vastauksena Pohjois-Korean ydinkokeille.

Moon Jae-in toivoo, että Pohjois-Korea antaisi uskottavat todisteet ydinohjelman lopettamiseksi. Tämä voitaisiin palkita kansainvälisten pakotteiden höllentämisellä ja Kaesongin avaamisella uudelleen.

Pieni määrä eteläkorealaisia on tosin joka tapauksessa muuttamassa Kaesongiin. Koreat sopivat viime viikon lopulla, että Kaesongiin avataan yhteyskeskus, jossa eri sektoreiden virkamiehet ovat pysyvässä kontaktissa keskenään. Etelä-Koreasta sinne on lähdössä 15–20 virkamiestä eri ministeriöistä.

Uusimmat