Uutiset

Poikkeustalvi teki teihin uria, reikiä ja halkeamia sekä vei sorapintoja mennessään – "Teitä on räjähtänyt ihan isosti"

Lounais-Suomessa kuluneen tapaisiin talviin on jo totuttu, mutta pohjoisempana kelit olivat täysin poikkeuksellisia. Ongelmia aiheuttivat vesi, nastat, pakkasten puute ja välillä jäätyminenkin. Valtiolta tulevaa lisärahaa voi upota poikkeustalven vaurioihin oletettua enemmän.
Varsinkin sivutiet ovat nyt reikäisiä. Pinnoituksessa olevasta pienestäkin vauriosta tulee veden vaikutuksesta äkkiä reikä, joka suurenee nopeasti. Kuva: Miikka Pihlajamäki / arkisto
Varsinkin sivutiet ovat nyt reikäisiä. Pinnoituksessa olevasta pienestäkin vauriosta tulee veden vaikutuksesta äkkiä reikä, joka suurenee nopeasti. Kuva: Miikka Pihlajamäki / arkisto

Tiet ovat tänä keväänä poikkeuksellisen huonossa kunnossa monin paikoin. Syynä on yhtä poikkeuksellinen talvi, joka teki tuhoja varsinkin maan länsiosassa etelästä aina Oulun korkeudelle saakka.

– Joitakin teitä on räjähtänyt ihan isosti, sanoo tienpidon asiantuntija Ari Junkkari Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

– Kulumaa ja vaurioita on hyvin paljon. Suhteellisen uusiakin päällysteitä on lähtenyt purkautumaan.

Poikkeusolosuhteilta on säästynyt oikeastaan vain Lappi.

Lounais-Suomessa varsinkin alempi tieverkko on kärsinyt pahasti. Vaikka Kainuussa ja Koillismaalla oli runsasluminen talvi, ei vaurioitta ole selvitty sielläkään.

Uramittausten tuloksia tulee toukokuussa

Maan etelä- ja länsiosissa teitä kuritti erityisesti pakkasten puute, minkä vuoksi oli puutetta myös asvalttia suojaavasta jäästä ja lumesta. Sateet tulivat vetenä, ja paikoin sitä myös riitti poikkeuksellisen paljon.

– Nastarenkaiden kuluttava vaikutus tulee todennäköisesti olemaan tänä talvena keskimääräistä suurempaa aina Oulun korkeudelle asti, arvioi asiantuntija Katri Eskola Väylävirastosta.

Hän sanoo, että vielä Keski-Suomen korkeudella on ollut tänä talvena sellaisia kelejä, jotka ovat olleet tällä vuosituhannella tyypillisiä Uudellamaalla.

Vilkasliikenteisimpien teiden urat mitataan kevään aikana, ja tuloksia saadaan toukokuussa. Tuolloin selviää, mikä on eri tekijöiden yhteisvaikutus ja kuinka paljon nastarenkaat ovat asvalttia jauhaneet.

Toisaalta koronatilanne on vähentänyt alkukevään liikennettä, mikä voi hieman jarruttaa teiden urautumista.

Alempi tieverkko suuremmissa ongelmissa

Lounais-Suomessa leutoihin talviin on jo ehditty tottua ja niistä teille koituvat vaikutukset ovat siksi melkeinpä jokavuotisia. Märän talven vaikutus teiden urautumiseen on näkyvissä tänäkin keväänä.

– Vaurioitakin tulee, mutta päätieverkko on suhteellisen hyvässä kunnossa, kertoo kunnossapidon asiantuntija Jukka Heikkilä Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.

– Suurempia ongelmia on alemmalla tieverkolla. Niiden kanssa ollaan vähän liemessä.

Ongelmien pohjalla on raha. Valtio on pitkään suunnannut tienpitoon niin niukasti varoja, että ely-keskusten on pitänyt priorisoida väyliä rankasti.

Päällysteiden uusimiskierto on jäänyt pitkäksi, minkä vuoksi asvaltti on monilla teillä vanhaa ja moneen kertaan paikattua. Heikkilä sanoo, että paikat alkavat hajota.

Samaa kertoo Junkkari Pohjois-Pohjanmaalta: huonoon kuntoon päässeet alemman tieverkon päällysteet ovat jo valmiiksi vaurioilla.

Nyt hajoamista kiihdytti vielä poikkeuksellinen talvi.

– Alempi tieverkko pidetään yleensä pinnoitusta suojaavalla lumi-jääpolanteella. Kaikilla alueilla polannetta ei ole ollut koko talvena. Pahimmat ongelmat ovat alueemme eteläosissa.

Myös pelkkä vesi rikkoi teitä

Nastarenkaiden kulutus ei ole ainoa teitä kuluttanut voima.

– Tierakenteiden kantavuus ei märkänä ole yhtä hyvä kuin kuivana pakkastalvena, ja tällöin tien pinnassa näkyvien urien ja painumien syy onkin kantavan kerroksen muodonmuutoksissa. Tätä tapahtuu siis muilla kuin hyvin rakennetuilla valtateillä, Eskola sanoo.

Myös vesi on aiheuttanut vaurioita sellaisenaan.

Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa, Koillismaalla ja Ylä-Kainuussa on Junkkarin mukaan ollut paitsi paljon lunta, niin myös ajoittain keskitalvisia vesisateita.

– Se on ollut hyvin poikkeuksellista, hän huomauttaa.

Teiden varsille aurattu lumi pakkautui isoiksi kinoksiksi, mikä esti veden pääsyä pois teiltä. Junkkarin mukaan pahimpia tuhoja tekee juuri seisomaan jäänyt vesi.

– Jos pinnoituksessa on vähänkin vaurioita, siihen alkaa tulla reikä joka suurenee äkkiä. Reikiintymistä on nyt todella paljon.

Kehitystä kiihdyttää lämpötilan vaihtelu nollan molemmin puolin, mikä saa veden sulamaan ja jäätymään sykleinä. Samalla asvaltti repeää yhä pahemmin.

Lounais-Suomessa vesisateet olivat puolestaan talvella paikoin niin runsaita, että ne ovat vieneet päällystämättömien teiden pintoja urakalla. Suojaavaa routaakaan ei ole ollut, ja tiet ovat olleet hyvin pehmeitä.

– Sorateillä on ollut suuria ongelmia, Heikkilä vahvistaa.

Rahojen riittävyys selviää myöhemmin

Alemman tieverkon tilanne saattaa tänä vuonna hieman parantua. Ely-keskukset ovat saaneet tälle vuodelle jonkin verran aiempaa enemmän valtion varoja perusväylänpitoon.

– Nyt pitäisi päästä tekemään jonkin verran kunnostuksia myös alemmalle tieverkolle. Viime vuosina sitä ei paljon ole tehty, Heikkilä sanoo.

”Korjausvelkarahaa” ei kuitenkaan ole jyvitetty erikseen.

Talven koko kuva kuitenkin selviää vasta vähitellen. Mitä pahempia ja laajempia vauriot ovat, sitä enemmän kohteita joudutaan edelleen priorisoimaan.

– Rahoituksen pitäisi olla pysyvämpää. Nähtäväksi jää, mitä koronatilanne tekee tuleville vuosille.

Uusimmat

Näkoislehti

8.7.2020

Fingerpori

comic