Uutiset

Poliisin tehtävä ei ole olla järjestyksenvalvojana vaalitilaisuuksissa, mutta tilaisuuden luonteesta riippuen poliisi pyrkii olemaan läsnä

Poliisin resurssit eivät riitä valvomaan jokaisen ehdokkaan turvallisuutta. Poliisin turvamiehet turvaavat valtion johtoa, lähinnä ministereitä.
Poliisin tehtävä ei ole olla järjestyksenvalvojana vaalitilaisuuksissa, mutta poliisi pyrkii olemaan isommissa tilaisuuksissa tehostetusti läsnä. Kuva: Vesa Joensuu
Kuvituskuva: Vesa Joensuu

Vaalityötä tekevien kansanedustajaehdokkaiden häirintä on johtanut jo ainakin kahteen rikosilmoitukseen. Ministeri Timo Soini (sin.) joutui viikonloppuna hyökkäysyrityksen kohteeksi Vantaalla ja vasemmistoliiton ehdokas Suldaan Said Ahmed epäillyn lievän pahoinpitelyn kohteeksi maanantaina Helsingissä.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen sanoo, että poliisin tehtävä ei ole olla järjestyksenvalvojana vaalitilaisuuksissa, mutta poliisi pyrkii olemaan isommissa tilaisuuksissa tehostetusti läsnä. Poliisin resurssit eivät kuitenkaan riitä siihen, että poliisi olisi jokaisen vaaliteltan läheisyydessä.

Savolaisen mukaan lähtökohtaisesti järjestävä taho huolehtii turvallisuudesta.

– Järjestäjä huolehtii turvallisuudesta, mutta poliisi voi määrittää järjestysmiesten määrän siinä vaiheessa, kun poliisi saa ilmoituksen tilaisuuden luonteesta.

Jos tilaisuus järjestetään esimerkiksi torilla, poliisi voi olla paikalla varmistamassa liikenteen sujuvuuden. Savolainen toteaa, että luonnollisesti poliisi puuttuu mahdolliseen järjestyksenhäirintään.

– Poliisin paikallaoloon vaikuttaa paljon tilaisuuden luonne, esimerkiksi se, onko tiedossa mielenosoituksia.

Savolaisen mukaan puolueet voivat itse harkita järjestysmiesten tarpeen samalla tavalla kuin muutkin tilaisuuksien järjestäjät.

Turvamiehiä poliitikot eivät yleensä saa. Soinilla oli turvamiehet mukanaan, kun hänen turvallisuuttaan uhattiin Korson maalaismarkkinoilla.

– Poliisin turvamiehet turvaavat valtion johtoa. Se tarkoittaa lähinnä ministereitä.

Turvamiehille alkaa olla tarvetta

Savolaisen mukaan suomalaiset poliitikot ovat tähän asti voineet liikkua kansan keskuudessa suhteellisen vapaasti.

– Turvamiehille on joissain tapauksissa tarvetta. Turvatoimia tehostettiin Suomessakin vuonna 1993 tapahtuneen ruotsalaisministeri Anna Lindhin murhan jälkeen.

Savolaisen tietojen mukaan myös muut kuin poliitikot ovat joutuneet palkkaamaan turvamiehiä, mutta heidän kohdallaan kyse on yksityisen turva-alan turvamiehistä.

Onko Suomi menettänyt lintukotoimagonsa?

– Mikäs se semmoinen on?

Savolainen jatkaa, että Suomi on pääsääntöisesti turvallinen, mutta ilmapiirin tiukentumista on ollut.

– Ei vaalien alla ole ennen käyty ehdokkaisiin kiinni. Yksittäisiä kermakakkuja on heitetty ja limua roiskittu, mutta fyysistä väkivaltaa ei ole ollut.

– Onneksi kyse on yksittäisistä tapauksista.

Savolaisen mukaan kaikista häirintätapauksista ei tehdä rikosilmoituksia, mutta häirintää tapahtuu enemmän kuin mediassa kerrotaan.

– Sosiaalisessa mediassa suusanallista ja kirjallista uhkailua tulee silmät ja suut täyteen. Valitettavasti.

Savolaisen mukaan uhkailut työllistävät henkilöstöä suhteellisen paljon.

Jos kansalaista uhataan, se on rikos, mutta jos kansalainen on lisäksi vaalityötä tekevä poliitikko, niin häirintärikoksen lisäksi kyse on vaalirikoksesta.

– Vaalirikoksen rangaistus on kaksi vuotta vankeutta.