Uutiset Helsinki

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen hakee uudelle virkakaudelle – "7 850 poliisin vahvuus minimimäärä"

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen määräaikainen viisivuotiskausi päättyy heinäkuun lopussa. Mies ei malttaisi vielä jättää tehtäväänsä Suomen poliisin johtajana.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo Lännen Medialle jättäneensä perjantaina hakemuksensa uudelle kaudelle tehtävässään. Kuva: Mauri Ratilainen
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo Lännen Medialle jättäneensä perjantaina hakemuksensa uudelle kaudelle tehtävässään. Kuva: Mauri Ratilainen

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, 60, hakee uudelle toimikaudelle. Kolehmainen kertoo Lännen Medialle jättäneensä hakemuksen viime perjantaina.

– Onhan tämä mieletön näköalapaikka ja yhteiskunnallisesti tärkeä tehtävä, Kolehmainen perustelee.

Kolehmaisen viisivuotiskausi poliisiylijohtajana päättyy heinäkuun lopussa. Hän aloitti työssä elokuussa 2015.

– Aika on mennyt todella nopeasti. Tietojohtamisen, digitalisaation ja strategisen päätöksenteon vahvistaminen ja analyysikyvykkyyden vahvistaminen saivat ansaitsemansa painoarvon poliisin strategian painopisteiden uudistuksessa, Kolehmainen sanoo.

– Vielä on paljon jäljellä kehitystyötä, jota haluaisin olla johtamassa myös uudella kaudella, jos minut nimitetään tehtävään.

Sisäministeriö julisti poliisiylijohtajan paikan haettavaksi huhtikuun lopussa.

Vilkas viisivuotinen

Paljon on tapahtunut maailmassa myös poliisin näkökulmasta viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana.

– Vuoden 2015 turvapaikanhakija-aalto, Turun terrori-isku, Vihdin poliisisurma, Kuopion miekkaisku, poliiseihin kohdistuneet murhayritykset Porvoossa, EU-puheenjohtajuuskausi ja nyt korona, Kolehmainen luettelee.

– Kun aloitin tehtävässäni, yksi päätavoitteistani oli järjestää pääkaupunkiseudun huumerikostorjunta uusiksi ja sen olemme pystyneet myös tekemään.

Kolehmaisen mukaan tämä on hyvä esimerkki kehitystyöstä, jolla poliisista on määrätietoisesti luotu vielä aiempaa yhtenäisempi johdettu kokonaisuus.

– Esimerkiksi toimintatavat, tilannekuva, osaaminen, lainsäädäntö ja välineet tulee olla koko valtakunnassa samalla viivalla, jotta pystymme vastaamaan monimuotoistuviin tarpeisiin, joita jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö poliisille asettaa.

– Voi sanoa, että nykyisellä kaudellani maailma ja yleinen turvallisuusympäristö ovat muuttuneet nopeammin ja laajemmin kuin koskaan 38 vuotta kestäneellä urallani. Muutos on ollut myös osin ennakoimatonta, jonka vaikkapa koronapandemia on globaalisti osoittanut, Kolehmainen sanoo.

Kolehmainen korostaa, että poliisilla on oltava valmius antaa turvaa kaikille, kaikkina aikoina.

Poliisia vahvistettava

Hallitusohjelma on luvannut vahvistaa poliisin resursseja 300 poliisilla. Tämä tarkoittaisi, että vuoteen 2022 mennessä poliiseja oli 7500.

Kolehmainen kertoo, että ensimmäiset 60 lisäpoliisia on jo sijoitettu tänä vuonna tehtäviinsä.

– Osa heistä sijoitettiin EU:n matkustajarekisteridirektiivin eli niin kutsutun PNR-direktiivin mukanaan tuomiin tehtäviin, johon poliisille ei kohdistettu erityisresurssia, Kolehmainen kertoo.

– Loput menivät hälytystoiminnan vahvistamiseen ja ennalta estävään työhön erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaan ja jaettiin tasaisesti kaikille poliisilaitoksille.

Kolehmainen toivoo, että lupaus lopuista poliiseista toteutuu. Näiden sijoittelusta ovat suunnitelmat käynnissä.

– Hallintovaliokunta on puhunut pitkään poliisien määrän lisäämisestä noin 7850 poliisiin vuoteen 2025 mennessä. Itse näen, että se olisi minimimäärä.

Kolehmainen korostaa, että poliisin henkilöstö on sen tärkein voimavara ja onnistumisen avain.

– Kyse on veronmaksajien turvallisuuteen satsaamisesta, Kolehmainen painottaa.

”Poliisista voi olla ylpeä”

Viime kuukaudet ovat olleet poikkeuksellisia koko maailmassa ja niin myös Poliisihallituksessa. Kolehmainen sanoo, että koronaepidemian hillitsemiseksi käyttöönotettu valmiuslaki ei kuitenkaan ole lisännyt poliisin toimivaltaa.

– Tehtäviä ja uudenlaisten operointitilanteiden määrää se on tietenkin lisännyt. Lakikirjaa on luettu tarkasti, sillä kiireessä ja vauhdissakin on tärkeää, että lain soveltaminen on juridisesti kestävää ja ihmisten oikeusturvasta huolehditaan, Kolehmainen kertoo.

Kolehmainen nostaa esiin Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tuoreen selvityksen suomalaisten luottamukseen yhteiskunnan eri toimijoihin koronakriisin keskellä.

– Eniten suomalaiset luottavat sen mukaan poliisiin, noin 85 prosenttia. Tuloksesta ja suomalaisesta poliisista voi olla ylpeä. Poliisi on onnistunut toimimaan kriisin keskellä kansalaisten luottamuksen arvoisesti.

– Luottamusta rakennetaan joka päivä kaikessa työssä, jonka poliisi tekee vaikkapa kentällä, rikostorjunnassa ja lupatiskillä. Onnistuminen kansalaisrajapinnassa on tärkeä tuntosarvi ja poliisitoiminnan onnistumisen mittari.

Poliisi säästynyt koronalta

Vielä muutama viikko sitten Poliisihallitus arvioi, että kevään aikana koronaan tulee sairastumaan jopa 30–40 prosenttia poliisin henkilökunnasta. Nyt tämä ei näytä toteutuvan, sillä Kolehmaisen tietojen mukaan sairastuneiden määrä on toistaiseksi laskettavissa kahden käden sormissa.

– En osaa sanoa, mistä vähäinen sairastavuus johtuu erityisesti, kun huomioidaan poliisien asiakaskontaktien määrä. Ovatko sitten ohjeistuksemme esimerkiksi maskien käytöstä, autojen desinfioinnista ja käsihygieniasta tehonneet.

– Onneksi kuitenkin näin. Toivottavasti tilanne pysyy hyvänä jatkossakin, Kolehmainen sanoo.

Ylijohtaja vastaa poliisista

Poliisiylijohtaja johtaa koko Suomen poliisia ja nimityksen tehtävään tekee Suomen hallitus.

Tehtävä on määräaikainen ja nimitys tapahtuu enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Virkaan vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, monipuolinen kokemus poliisitoimesta ja käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus.

Kielitaidon edellytyksenä on erinomainen suomen, hyvä englannin ja tyydyttävä ruotsin kielen taito.

Virkaan voidaan nimittää ainoastaan Suomen kansalainen.

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic