Uutiset

Politiikan tutkija: ” Ei ole sattumaa, että hallituksen eroilmoitus tuli päivän hallituspuolueille karujen galluplukujen jälkeen” – Eropyyntö jää vaikutuksiltaan symboliseksi

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ei näe eroilmoituksella hallituspuolueille kannatusta nostavaa vaikutusta. Hallitus tekee ennemminkin vaalityötä oppositiolle.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan Sipilän hallituksen eroilmoitus oli poikkeuksellinen juuri sen takia, että vaalitaukoon on vain viikko aikaa. Kuva: Lennart Holmberg
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan Sipilän hallituksen eroilmoitus oli poikkeuksellinen juuri sen takia, että vaalitaukoon on vain viikko aikaa. Kuva: Lennart Holmberg

– Ajallisesti vastaavaa kuviota minulla ei tule mieleen, että meillä on etukäteen ilmoitettuun vaalitauon alkamiseen viikko aikaa ja hallitus pyytää presidentiltä eroa ja jatkaa toimitusministeristönä, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo.

Normaalin poliittisen marssijärjestyksen mukaan aina päädytään toimitusministeristöön siinä vaiheessa, kun istuva hallitus jättää eronpyyntönsä vaalituloksen varmistumisen jälkeen. Presidentti pyytää silloin hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä siihen saakka, kun uusi hallitus aloittaa.

– Tämä tilanne poikkeaa, koska vaaleihin on aikaa vielä viisi viikkoa.

Äänestäjät ihmettelevät, miksi hankkeita ei saada eteenpäin

Jokisipilän mukaan ei ole sattumaa, että hallituksen eroilmoitus tuli nyt perjantaina, kun torstaina tuli Ylen tuorein puoluekannatusmittaus, joka oli karua luettavaa kummallekin päähallituspuolueelle keskustalle ja kokoomukselle.

– Tässä on varmasti mietitty sitä, että miten kannatuskehitys saataisiin pikkaisen paremmalle mallille 14. huhtikuuta mennessä. On ajateltu, että tämä on vähimmän kivun tie lähteä rakentamaan mahdollisimman vähän huonoa lähtökohtaa vaalitaistelulle, Jokisipilä muotoilee.

Uskooko Jokisipilä, että eroilmoitus voi auttaa hallituspuolueita kasvattamaan alhaisia kannatuslukujaan?

– Varmasti moni äänestäjä epäilee, onko meidän järjestelmässämme jotakin perustavanlaatuista vikaa, kun näitä isoja hankkeita ei saada valmiiksi. En näe tällä hirveästi kannatusta nostavaa potentiaalia hallituspuolueille. Enemmän on hallituspuolueissa varmasti pohdittu, miten todetaan tämä soten kaatuminen ilman, että hinta ei nousisi kovin suureksi.

Jokisipilän mukaan hallitus päinvastoin tekee vaalityötä oppositiolle. Puoluekannatusmittauksissa johtopaikkaa pitävä sosiaalidemokraatit voi tyytyväisenä katsomosta seurata tilannetta.

Olisiko ollut yhtä ryhdikästä jatkaa vaalitaukoon asti?

Pääministeri Juha Sipilä halusi esittää ratkaisunsa ryhdikkäänä tekona.

– Sipilä sanoi matkan varrella, että se on “Tulos tai ulos”. Sikäli hän nyt lunastaa lupauksensa, koska hallitusohjelman tärkein reformi sote jää toteutumatta. Siinä mielessä hän osoittautuu sanansa mittaiseksi mieheksi.

Jokisipilän mukaan ratkaisua voi tosin arvioida toisinkin.

– Kun miettii ajoitusta, niin Sipilän hallituksen eropyyntö jää vaikutuksiltaan symboliseksi. Onko tämä nyt sitten erityisen ryhdikkäämpi vaihtoehto kuin se, että olisi menty vaalitauon alkamiseen saakka ja todettu, että sote-uudistus on edelleen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelemättä? Kun vaalikausi päättyy, niin vireillä olevat lakihankkeet raukeavat. Silloin soten olisi vain annettu raueta.

Silloin hallitus ei olisi eronnut, vaan se olisi jättänyt äänestäjien arvioitavaksi työnsä.

Miten toimitusministeristö eroaa poliittisesta hallituksesta?

– Toimitusministeristö ei enää edistä hallitusohjelmaan kirjattuja poliittisia hankkeita. Se on enemmän juokseviin asioihin keskittymistä.

Mitä se tarkoittaa tulevan viikon kannalta, siitä Jokisipiläkään ei ole varma.

– Tiedustelulait ovat edelleen eduskunnassa sisällä. Ne ovat Sipilän hallituksen poliittinen hanke. En löytänyt tämän eron ajallisen poikkeuksellisuuden takia mitään ennakkotapausta.

Jokisipilän mukaan myös vaalien läheisyys vaikuttaa. Edes hallituspuolueilla ei ole enää välttämättä kiinnostusta edistää hanketta, joka oli hallitusohjelmassa. Eduskunta voi tiedustelulait kyllä halutessaan hyväksyä.

Viime vuosina toimitusministeristöjä ei ole ollut kuin heti vaalien jälkeen.

Jokisipilä menee aiemmille vuosikymmenille, mutta vastaavaa ei sieltäkään löydy.

– Skdl heitettiin ulos Kalevi Sorsan (sd.) hallituksesta vuonna 1982 ja sitten jatkoi Sorsan kolmas hallitus 3 B. Silloinkaan ei ollut toimitusministeristövaihetta välissä, vaan hallitus jatkoi ilman skdl:ää samalla pohjalla. Tilanne oli siis vähän sama kuin silloin, kun vihreät ja vasemmistoliitto ovat tämän vuosikymmenen puolella lähteneet hallituksesta.

– Vuonna 1977 Martti Miettusen (kesk.) hallitus kaatui ja kesken kauden tuli uusi hallitus.